Asuinalueena Kerava

Kerava sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, 27 km päässä Helsingistä. Kaupungin taajama on tiheään rakennettu ja se on jaettavissa keskustaan sekä Savion ja Ahjon alueisiin. Keravan läpi kulkee Suomen päärata, Lahden moottoritie sekä Keravanjoki, joka on Vantaanjoen sivuhaara.

Keravan asuinalueet

Keravalla ovat monipuolinen kattaus vasta rakennettuja kerrostaloja sekä isoja uudehkoja omakotitaloja. Kerava on kokonaispinta-alaltaan 30 km² ja kaupungin väkiluku oli vuoden 2017 alussa 35 400 asukasta. Ensimmäiset merkit vakiintuneesta kyläasutuksesta Keravalla ovat peräisin 1440-luvulta. Kerava on kasvanut tasaisesti Helsingin myötävaikutuksessa. 1940-1960 -luvuilla etenkin Kalevan ja Sompion kaupunginosiin rakennettiin pientaloja ja matalia kerrostaloja. Vuonna 1970 Kerava sai kaupunginoikeudet ja 70-luvun huippuaikoina Keravan väestö lähes kaksinkertaistui maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien myötä. Ilmarisen ja Pihkaniityn pientaloalueet rakennettiin 1980-luvulla ja samalla rakennettiin lisää kerrostaloja Keravan keskustaan. Tällä hetkellä uudisrakentamista toteutetaan tai ainakin suunnitellaan monille alueille Keravan keskustan ympäristössä.

Millaista on asua Keravalla?

Kerava on merkittävä teollisuuskaupunki: kaupungissa valmistetaan muun muassa elintarvikkeita, tekstiilejä, metallituotteita ja huonekaluja. Keravalla on myös monipuoliset mahdollisuudet harrastaa: Keinukallion urheilupuisto sijaitsee erinomaisten kulkuyhteyksien päässä keskustasta. Lisäksi Keravalla on mm. kaksi jäähallia, uimahalli, maauimala, yleisurheilukenttä ja kaksi tekonurmikenttää. Keravalla on 12 peruskoulua, yksi lukio, kaksi ammattikoulua ja Laurea-ammattikorkeakoulu.