Memmu Pitkänen

Leikkisän luova sisustussuunnittelija ja rakennusarkkitehti

Raksalla

Talomme rakennusprojekti etenee, jee! Sain yhteyden sähköpostitse kaavoittajaan ja kuulin, että poikkeuslupahakemuksemme on menossa yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn. Jos ymmärsin oikein, niin maakuntamuseo ja ELY-keskus ovat antaneet myönteiset lausunnot hankkeellemme. Kevät on jälleen toivoa täynnä! Odottelun lomassa kerron teille nyt tilasuunnittelusta, talomme pohjaratkaisuista ja pohjapiirustusten luonnostelusta.

Toimiva pohjapiirustus on käytännöllisen ja arvonsa säilyttävän talon edellytys, joten siihen kannattaa uhrata oma aikansa. Meillä pohjapiirustuksia onkin kertynyt useita luonnoksia, joista tässä muutama.

– Raksalla-juttusarjassa pääsette seuraamaan kotimme suunnittelu- ja rakennusprojektia Tampereen Pispalassa. Kerron teille vaihe vaiheelta jokaisen rakentamisessa eteen tulevan asian yksityiskohtia säästelemättä – niin hyvässä kuin pahassakin – aina suunnittelusta eri vaihtoehtojen läpi toteutukseen.

Unelmakodin pohjapiirustus

Kellarikerroksen pohjapiirustuksen ensimmäinen ”virallinen” luonnos, jonka Lehtovaara piirsi hahmotelmieni mukaan. Piirros: Kalervo Lehtovaara

 

Kellarikerroksen pohjapiirustus

Aiemmassa jutussani jo kerroinkin, kuinka ensimmäinen taloluonnokseni koostui kahdesta erillisestä rakennuksesta, joita yhdisti ainoastaan tuulikaappi.

Idea sai alkunsa asemakaavan massoitteluvaateesta, jonka mukaan rakennusoikeus tuli jakaa erillisiin tai toisiinsa liitettyihin rakennusmassoihin. Minulle tämä oli ok, sillä voisin suunnitella kaksi kytkettyä, mutta erillistä asuntoa ja myydä myöhemmin elämäntilanteiden muuttuessa toisen osan talosta. Talon suunnittelussa kannattaakin aina huomioida tilaratkaisun muuntautumiskyky!

Luonnostelin alakertaan saunavarauksen myös toiseen osaan taloa sekä kahden auton tallin lisäksi myös autokatoksen. Sisäänkäynti olisi ollut rakennusten välissä.

Unelmakodin pohjapiirustus

Seuraavassa luonnosvaiheessa yritimme muokata kellariin luontevia paikkoja wc-tiloille ja tekniikalle. Piirros: Kalervo Lehtovaara

Kaavoittajalta kävi kuitenkin käsky yhdistää massat ja muuttaa autokatos ulko-oleskelukäyttöön. Samalla minulle vahvistettiin, ettei kellarikerroksen tiloja lasketa mukaan kerrosalaan, jos kerroksessa ei ole asuinhuoneeksi määriteltäviä tiloja. Pesutiloja ei lasketa kerrosalaan, jos asunnon toisesta kerroksesta löytyy suihku. Myöskään aputiloja, kuten kodinhoitohuonetta, ei tällöin lasketa kerrosalaan mukaan.

Ja hupsis, yhtäkkiä minulla olikin lisää neliöitä mällättävänä!

Unelmakodin pohjapiirustus

Viimeisin kellarin pohjapiirustus. Piirros: Minna Nyström-Järvinen

Usean luonnoksen ylihypättyäni päädyimme tähän kellarin pohjakuvaan. Arkkitehdiltämme Minna Nyström-Järviseltä saimme tämän toimivan ratkaisun wc:n sijoittamiseksi sekä ehdotuksen syvennyksestä kylpytilaan pyyhkeille ja saunatakeille. Harmi kyllä, varsinaisesta pukeutumistilasta piti luopua.

Oma neronleimaukseni oli vaihtaa teknisen tilan ja kuntoilutilan paikkoja, jolloin saimme kulkuyhteyden rakennuksen läpi sekä pääsimme eroon yhdestä vessasta. Tuo surullisen kuuluisa idea autotallin oven siirtämisestä talon päätyyn ja seinän pykältämisestä tulee sieltä korkeammalta taholta.

 

Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus

Sama luonnoskierros koski tietysti myös talon muita kerroksia. Arkkitehtimme Minnakin aina muistuttaa, että kaikki vaikuttaa aina kaikkeen. Kun siirrät portaita tai käännät niiden kiertosuuntaa, joudut muuttamaan kaiken myös muissa kerroksissa. Puhumattakaan hormien tai tuon meidän pyykkikuilun sijoittelusta!

Unelmakodin pohjapiirustus

Tämä oli ensimmäinen ajatukseni pohjapiirustuksesta puhtaaksi piirrettynä. Piirros: Kalervo Lehtovaara

Tässä ensimmäisessä luonnoksessa oli asuntojen välillä tuulikaappi, jonka kautta kuljettiin molemmille puolille taloa. Myös toiseen rakennukseen on suunniteltu keittiövaraus myöhempää toteuttamista varten. Tottapa on, että yhden perheen asuminen näissä molemmissa taloissa olisi melkomoista kiertämistä, vaikkakin pojat olisivat saaneet meluta ihan rauhassa 🙂

Unelmakodin pohjapiirustus

Seuraava luonnosvaihe massojen yhdistämisen jälkeen. Piirros: Kalervo Lehtovaara

Rakennusmassojen yhdistämisen kannalta hankalinta oli uuden sisääntulon suunnitteleminen. Sisäänkäynti terassin kautta tuntui minusta oudolle, ja yritin tehostaa ”eteisen tuntua” kuistin avulla. Näin vieraatkin huomaisivat paremmin, mistä tullaan sisälle.

Poikkeuslupatyöryhmä kuitenkin rypisti kuistiluonnokseni paperipalloksi ja heitti paperinkeräykseen. Mutta isomman keittiön ja oleskelutilat sain pitää! Samassa yhteydessä siirrettiin myös ”pikkutalon” portaikkoa.

Unelmakodin pohjapiirustus

Ensimmäisen kerroksen lopullinen pohjakuva. Piirros: Kalervo Lehtovaara

Ja tässä yllä lopullinen unelmakerrokseni… minun ja kaavoittajan. Autotallin viertä nousevat portaat terassille ja siitä eteiseen. Kaavoittajan pyynnöstä lisäsimme myös ”pikkutaloon” parvekkeen. Ymmärrettävää sekin, vaikka lompakosta kouraisi. Päädyin jakamaan pikkutalon kerrosta myös pienillä väliseinillä liukuovineen, jotta saadaan sinnekin eri huonetiloja. Minnalta tuli jälleen hyvä idea jatkaa wc1:n väliseinää eteisen suuntaan tarjoten hieman yksityisyyttä vessan käyttäjille.

 

Toisen kerroksen pohjapiirustus

Toisen kerroksen ja koko talon sielu on länsipäädyn parveke, josta koko suunnittelu on aikoinaan alkanut. Kun suunnittelu ja lupataistelu uuvuttaa, kuvittelen seisovani tuolla parvekkeella ja vilkuttelevani kohti auringonlaskua. Aaah, sen vuoksi kannattaa kyllä rypistää 🙂

Unelmakodin pohjapiirustus

Toinen kerros ensimmäisessä luonnosvaiheessa. Piirros: Kalervo Lehtovaara

Toisen kerroksen ”tuulitunnelista” luovuttiin, eikä se kyllä käytännöllinen olisi ollutkaan. Ehkä olisin sen salaa lasittannut ja tehnyt sinne viherhuoneen, hihii. Ajatellaanpa vielä paria seuraavaa vuotta, kun pojat kömpivät yöllä viereen nukkumaan – alakerran kautta! Aulat ovat neliösyöppöjä, mutta näissä suunnitelmissani ne ovat kuitenkin liian ahtaat. Portaikon ja välioven välille tulisi jäädä ainakin 400 mm. Näin muistutti Lehtovaarakin heti ensi tapaamisellamme 😉

Unelmakodin pohjapiirustus

Toisen kerroksen pohjapiirustus massojen yhdistämisen jälkeen. Piirros: Kalervo Lehtovaara

Parin sottapytyn taloudessa kertyy likapyykkiä, ja jos pyykki kertyy suoraan pyykkikoriin, on tuo pyykkikuilu kaiken kikkailun arvoinen. Seiniä ja tiloja on siirrelty moneen otteeseen, jotta pyykkikuilun yläpää toisessa kerroksessa kohtaa alakerrassa pyykkikorin.

Unelmakodin pohjapiirustus

Toisen kerroksen lopullinen pohjakuva. Kuva: Minna Nyström-Järvinen

Tämä lopullinen ylimmän kerroksen ratkaisu on usean asian kompromissi, jota arkkitehtimme Minna meille ehdotti. Tässä vessaa on siirretty siten, että ”rakennusten” välille saadaan luonteva kulku aulan kautta. Tämä on parempi ratkaisu siinäkin suhteessa, että nyt myös minun on helppo heittää pöksyt pyykkikuiluun. Tämä kompromissi tosin muovasi huoneista ja wc-tilasta hieman ahtaampia.

Pohjapiirustuksia katsellessa joutuu toteamaan, että neliöitä on aivan liian paljon meidän perheelle. Kauhulla odotan kaikkien wc- ja kylpytilojen sisustussuunnittelua! Näillä leveyksillä on kuitenkin fiksua käyttää koko rakennusoikeus ja suunnitella se myös tulevaisuutta ajatellen, vaikka unelmien pilvilinnassani olisinkin tehnyt asioita toisin. Ensimmäinen tehtävä uudessa kodissa on opettaa pojat siivoamaan oman puolensa talosta 🙂

 

Vinkki: näin lasket kerrosalan

  • Rakennusoikeus määrittää, kuinka monta kerrosalaneliömetriä saa tontille rakentaa.
  • Kerrosalaan lasketaan rakennusten kaikkien kerrosten pinta-alat ulkoseinien ulkopintaa myöten. Ulkoseinistä huomioidaan kuitenkin vain se osa, joka on paksuudeltaan enintään 250 mm.
  • Kerrosalasta vähennetään porrasaukon pinta-ala ylemmän kerroksen osalta.
  • Kellari ja ullakkotiloja ei lasketa kerrosalaan, jos em. kerroksissa ei ole asuinhuoneeksi määriteltäviä tiloja, eikä rakennuksen ainoaa peseytymistilaa.
  • Huomaa kuitenkin, että laskennassa voi olla kuntakohtaisia tulkintaeroja.
  • Myös aiemman lain aikana vahvistettujen asemakaavojen laskusäännöt voivat poiketa edellä mainitusta. Kuten esim. meillä Pispalassa lasketaan vielä toistaiseksi koko seinän paksuus mukaan kerrosalaan!
  • Laskentaohjeita tulkittaviksi antaa Maankäyttö- ja rakennuslaki.

 

Seuraavassa postauksessani kerron vinkkini omakotitalon tehokkaaseen tilasuunnitteluun!

Memmu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sammio