Omakotitalo | 4h, joista 2 ullakolla (yhdessä ma), k, wc, 2et (iso ja pieni), kuisti, kph + ph + s kellarissa, 4var, joista kolme ullakolla, uudempi piharakennus

Hiirosentie 30, Karjasilta, Oulu

Hinta

136 000 €

Koko

90

Vuosi

1952

Lautaverhoillun talon keskikerroksessa on keittiö, makuuhuone, olohuone, WC, eteinen, pikkueteinen ja kuisti. Yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta ja kolme kylmää vinttiä. Myös yläkertaan menevä portaikko on kylmä. Kellarissa on sauna, kylpyhuone, saunan eteinen, pannuhuone, käytävä kaappeineen ja pakastearkkuineen sekä rakentamaton liiteri. Omakotityypissä 14 on neljä huonetta ja keittiö. Hyötyalaa on 96 m2 (ks. kynämerkintä). Rakennukseen tullaan sisään pihan puolelta kylmän umpikuistin ja pikkueteisen (tuulikaapin) kautta. Eteisestä on yhteys olohuoneeseen, keittiöön sekä wc:hen. Porras ullakolle ja kellariin lähtee myös eteisestä. Rakennuksessa on hormiryhmävaihtoehto sekä uunilämmitystä että keskuslämmitystä varten (ks. pohjakuvat sekä erillinen kuva hormiryhmästä), jonka ympärille huoneet sijoittuvat. Lämmitysmuotona on alkujaan ollut perinteinen uunilämmitys. Asunto on ympärikierrettävä; kulmauksen makuuhuoneeseen pääsee sekä keittiöstä että olohuoneesta. Ullakolla on kaksi huonetta. Kellariin pääsee sekä sisä- että ulkokautta. Kellarissa on piirustuksissa talouskellari, käytännössä pannuhuone, sauna, pukuhuone sekä varastotilaa. Talon erikoispiirteitä ovat portaan kohdalla oleva neliön muotoinen ikkuna ja kuistin katoksen jatko kellarin sisäänkäynnin ylle. ([1]ilmoittajan muokkauksilla) Vuonna 1994 rakennetussa pihamökissä on tulikiviuuni ja parvi. Siellä ei ole vesipistettä eikä sähköä, koska se on kodin lähellä sijaitsevaksi kesämökiksi suunniteltu. Lisäksi 1008 neliön Karjasillan isoimpiin kuuluvalla omakotitontilla on leikkimökki. Kuvien tekstit näet isoista kuvista. Sähkötaulu on alkuperäinen, mittari uudempi etäluettava. Kylpytiloja, WC:tä ja keittiötä on remontoitu useita kertoja myös putkien osalta. Kuitenkin ainakin runkoviemärin loppupätkä liiteristä ulos tarkastuskaivolle kaipaa uusimista. Nykytiedon valossa tämä on kiinteistön tärkein remontti. On sitten ostajan harkinnassa, vaihtaako vain rikkoontuneeksi todetun runkoviemärin ja kuvauttaa sen jälkeen loppuosan talon viemäriputkista - toimenpide, jota ei voitu keväällä tehdä - vai laajentaako remonttia samalla varmuuden vuoksi. Parempi olisi, jos koko viemäriputkiston voisi tutkia etukäteen röntgentutkimuksella, mutta Oulussa se ei taida olla mahdollista. Jos kylpytilojen kyseenalaisen kunnon vaikutus sisäilman laatuun mietityttää, yksi ratkaisu olisi hankkia sisäilman puhdistin. Esim. tunnetun suomalaisen yrityksen tuotteella (TM 17/2016) mainostettiin voitavan mitata ilmasta hiilidioksidin, formaldehydin, TVOC:n ja pienten partikkelien määrää sekä säätää ilmanpuhdistin toimimaan automaattisesti havaintojen mukaisesti.

Tulosta PDF
print
EsittelyaikaKohteen seuraava esittelyaika ei ole tiedossa.

Kiinnostaako kohde? Kysy asuntoesittelyä sinulle sopivana ajankohtana.

Kohdenumero
p93474
Sijainti
Tyyppi
Omakotitalo (kiinteistö)
Omistusmuoto
Huoneistoselitelmä
4h, joista 2 ullakolla (yhdessä ma), k, wc, 2et (iso ja pieni), kuisti, kph + ph + s kellarissa, 4var, joista kolme ullakolla, uudempi piharakennus
Huoneita
Asuintilojen pinta-ala
90
Muiden tilojen pinta-ala
72
Kokonaispinta-ala
162
Lisätietoja pinta-alasta
Yo. kokonaispinta-alassa on mukana mökin ala, sillä vuonna 1994 rakennetun piharakennuksen pinta-ala on 14m2. Jos oletetaan, että pelkän talon kokonaispinta-ala 148m2 pitää edelleen paikkaansa, saadaan mökin kera kokonaisalaksi noin (148 + 14) m2 = 162 m2.

Pohjapiirustuksesta laskemalla (kaikki kynämerkinnätkään eivät olleet aivan selviä) sain talon kokonaispinta-alaksi 128m2 + kylmät yläkerran vinttivarastot. Kevään 2020 kiinteistöveroilmoituksessa on merkitty kokonaisalaksi 148m2.

Vanhoista pohjapiirustuksista kävi myös ilmi, että vuoden 1971 veroilmoituksen 73m2 koostuu seuraavista osista: olohuone 20.9m2, mh1 15m2, keittiö 13m2, mh2 12.3m2, mh3 10.5m2 ja wc 1.1m2 = 72.8m2.

Todellisuudesta piirustukset eroavat siinä, että sauna ja kylpyhuone yhteensä on niissä merkitty saunaksi (siitä siis juontaa juurensa pukuhuoneen kutsuminen saunan eteiseksi), ja siinä että talouskellarin paikalla on pannuhuone. Yläkerran isomman makuuhuoneen alkovi näyttää jääneen piirustuksissa huomiotta. Alkovi yltää pienemmän makuuhuoneen kohdalla olevaan vinttiin asti. Tätä tukee mittaustulos 10.11.2020, ks. kuva "ullakon mittoja", jonka alalaskennat ilmoittajan. Portaat ja oviaukot näyttäisivät menevän keskikerroksen ja kellarin välillä toisin kuin piirustuksissa. Piirustuksissa saattaa olla muitakin omituisuuksia verrattuna todellisuuteen.

Lähimmäksi nykyaikaista asuinpinta-alan määritelmää päästiin aiemmin jättämällä kokonaispinta-alan laskelmasta pois mm. kellarissa olevat tilat. Tällöin päädyttiin lukemaan 80.2m2, joka sisältää aiemmin lasketun 72.8m2 lisäksi asunnon päivittäisessä käytössä keskeisen lämpimän eteisen ja pikkueteisen. Ilman tuulikaapinomaista pikkueteistä asuinpinta-ala oli edelläkuvatusti laskettuna 79.8m2.

10.11.2020 yläkerran mittaustulosten kera sain asuinpinta-alaksi n. 90.4m2. Käytännön kokemuksesta kumpuava oletus luvussa on, että mh1:n ullakoksi merkitystä alasta n.1/3 on < 160cm. Alkuperäisessä kynäkorjatussa piirustuksessa hyötyalaksi on merkitty 96m2, mikä on yhteneväinen viimeisimmän kiinteistöveroilmoituksen luvun kanssa.

Energiatodistuksessa:
Maanpäällinen kerrostasoala (m²): 147.2
Lämmitetty nettoala Anetto (m²): 126.3

Vuoden 1993 rakennuslupahakemuksessa tulevaa pihamökkiä varten on ilmoitettu silloin rakennetuksi alaksi 117m2. Tämän lukeman tarkka tilakoostumus ei ole tiedossani.
Asuinkerrosten määrä
2
Rakennusvuosi
1952
Vapautuminen
sopimuksen mukaan
Myyntihinta
  • 136 000 €arrow_downward
  • 137 000 €
Kiinteistövero
87,72 € / vuosi
Sauna
  • Asunnossa on sauna
Asuntoon kuuluu
Kellarissa on kylpytilojen lisäksi pakastearkku, säilytystilaa kuten kaappeja, joita mahtuu lisääkin. Erityisesti sen saunalle johtavaan käytävään olisi helppo lisätä kaapillinen pöytätaso. Hylly sijoittuisi luontevasti pakastearkun vasemmalle puolelle. Liiteriä en nykytilassaan käyttäisi mihinkään.

Myös vinteissä on säilytystilaa. Yhtä niistä on käytetty ennen myös lämmittämättömänä kesähuoneena ja ehkä se olisi edelleen mahdollista, kunhan varmistutaan ensin siitä, ettei vintillä ole ampiaspesää. Kuistilla on lasitetun terassin/parvekkeen kaltaista valoisaa oleskelutilaa ja penkkinäkin toimiva tavara-arkku.

Talossa on vesikiertoiset ilmattavat patterit ja painovoimainen ilmanvaihto, jossa oletetaan tuulettamista ikkunoiden kautta aika ajoin.

Pakastearkku ja biojätekompostori melko varmasti voidaan jättää paikoilleen. Sovitaan tapauskohtaisesti mahdollisesti muu kauppaan kuuluva irtaimisto.
Kohteen lisätiedot
Hintapyyntö perustuu 9.9.2019 kiinteistönvälittäjän paikan päällä kaikkien tilojen tarkastamisen jälkeen tekemään maksuttomaan hinta-arvioon. Siinä on jo alustavasti otettu huomioon omakotitalon remonttitarpeita suhteutettuna alueen hintatasoon.

Tekisimme kuntotarkastuksen mieluusti yhdessä ostajaehdokkaan kanssa, koska kuntotarkastus on hyvä tapa tutustua kohteeseen, jonka ostamista harkitsee. Vaikka toki onhan kuntotarkastukseen olemassa myös erikseen ostettava ostajan paketti, jos varsinainen kuntotarkastus on tehty jo aiemmin.

Kuntotarkastuksen jälkeen kiinteistönvälittäjä tulee tekemään vielä toisen, tarkemman hinta-arvion eli ns. kirjallisen yksilöidyn arv(i)okirjan, joka on ajantasainen luotettava selvitys kiinteistön arvosta. Kiinteistönvälittäjä tai juristi tulee myös tekemään kauppakirjan Digi- ja väestötietovirastoa varten. DVV tarkistaa, että kauppahinta vastaa kiinteistön käypää arvoa.
Tehdyt remontit
Kylpytilojen, WC:n ja keittiön remontit ovat usein linkittyneet toisiinsa. Viimeisin remontti on tehty 2007. Tällöin uusittiin ainakin käyttövesi- ja viemäriputkia. Vuonna 1998 keittiöön on asennettu lankkulattia sekä tehty joitain putkitöitä. Keittiön vesihana on uusittu jommassa kummassa remontissa.

Viimeisin WC:n remontti putkitöineen ja lattian kaakelointeineen tehtiin vuonna 2007. WC:n aiempi perusteellinen remontti on tehty vuonna 1993, jolloin lattiaan tehtiin ns. kakku, vaihdettiin putkia, uusittiin pönttö, vesihana ja allas, kaakeloitiin pinnat, asennettiin käsisuihku (joka uusittiin myös 2000-luvun alussa) ja verhotanko verhoineen.

Vuonna 1998 poistettiin saunasta lämminvesikattila, joka oli myös ollut puilla lämmitettävä kuten kiuaskin. Käsittääkseni syy tähän oli se, että molemmat tulipesät olivat aikaisemmin olleet kytkettyinä samaan hormiin, mikä on hengenvaarallista. Arviolta vuonna 1993 kylpyhuone, sauna ja pukuhuone on tehty pintojen osalta (kaakelit, puupaneelit, lauteet) ja kiukaan osalta uusiksi. Silloin poistettiin myös pukuhuoneen korotettu betoniosa ja laitettiin peilikaappi.

Kattotikkaat on uudelleenasennettu keväällä 2020. Talo on ulkomaalattu 2010-luvulla ja sisällä tapetoitu ja maalattu ikkunanpokatkin 2000-luvulla. Huopakaton päälle on asennettu peltikatto vuonna 1987 sekä uusittu rännit ja syöksytorvet. Ulkoportaat kaiteineen ja taloa joistain kohdista ympäröivä puuaita on uusittu 1991.
Tulevat remontit
Liiterin ulos ainakin tarkastuskaivolle ulos menevä viemäriputki on syytä vaihtaa ensimmäisenä. Tämän jälkeen myös keväällä 2020 tutkimatta jäänyt osuus viemärilinjasta voi olla syytä varmuuden vuoksi puhdistaa ja tutkia. Jos nämä toimet riittävät, ei ehkä tarvita muuta putkiremonttia eikä salaojan uusimista. Tarvittaessa kaivuutyö talon ympäri tulee tehdä kaapelia ja kadulle johtavaa viemäriputkea varoen.

Tämän jälkeen kosteusongelmista kärsineissä kellarin kylpytiloissa kannattaa tehdä ainakin hieman pintaremonttia: kiinnittää muutama irronnut kylpyhuoneen kaakeli takaisin sekä puhdistaa saumojen mustumat, uusia saunan ja pukuhuoneen puupaneelit joko kokonaan tai osittain, korjata lattialämmitys, uusia lauteet (itse tehty/laudepaketti/valmislaude-elementit) ja lamput. Lattialämmitys tulisi laittaa kuntoon myös WC:ssä.

Asumismukavuutta kylminä kausina voisi lisätä luultavasti maalämpöpumpulla tai öljylämmitystä tukevalla ilmalämpöpumpulla. Energiaremontin suunnittelussa ostajan kannattaa ottaa huomioon mahdollisen kotitalousvähennyksen vaihtoehtona ELYn tai ARAn 4000€:n energia-avustus (mm. TE 16.10.2020, Taloustaito 11/2020) vanhojen omakotitalojen energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Sisäilmaremontteihin on myös mahdollista saada tukea: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sisailmaongelmaisten-asuntojen-kuntotutkimuksiin-ja-perusparannusten-suunnitteluun-voi-saada-avustusta-vuoden-alusta.
Lisätietoja kunnosta
Omakotitaloa 42 vuotta uudemman piharakennuksen kunto on todennäköisesti parempi kuin omakotitalon. Piharakennuksen katolle on asennettu piipunhattu ja se on ulkomaalattu uudestaan ja arviolta 2007, ehkä sen jälkeenkin. Asukas on huolehtinut pihamökin nuohouksesta itse, omakotitalon nuohooja. Tulikiviuunia tai saunan kiuasta ei ole luultavasti käytetty vuoden 2007 jälkeen, joten niiden uudelleenkäyttö tulee aloittaa varovaisesti vajaalla tulipesällä ensin kokeillen.

Ikkunat ovat alkuperäiset, pokat maalattu. Pääulko-ovi on 70-luvulta. Talossa on kesähelteilläkin miellyttävän viileää, sillä siinä ei ole selektiivilasi-ikkunoita heijastamassa lämpöä takaisin sisälle. Taloa ei myöskään ole eristetty pilalle muodostamalla kosteudenpoistumisesteitä vääriin paikkoihin s.e. kosteus tiivistyisi vaikkapa seiniin.

Öljypoltin on vaihdettu ainakin pari kertaa, viimeksi jokunen vuosi sitten. Lämmityskautta silmällä pitäen ensin kannattaa varmaankin tiivistää ikkunat ja eteisestä kellariin johtava ovi. Jos patterien varovainen ilmaus ei riitä, voi olla tarpeen jokin lisäeristysmenetelmä. Olisiko esim. yläkerran vinttien ja yläkerran portaiden asuintilojen vastaisten seinien eristys mahdollinen kosteusteknisesti oikealla tavalla? Entä vinttien lattioiden tai katon? Vai onko vanhan ulkovuorauksen purkaminen, 30 mm:n (talon rakennusaikana riitti 10 mm) tuulensuojalevyjen asentaminen seiniin, koolaus ja uusi ulkovuoraus "ainoa oikea tapa"?
Energialuokka
  • G (2018)
  • Rakennuksen laskennallinen E-luku 513 kWh/(m2*vuosi) Lämmitysjärjestelmän kuvaus: Öljykattila Jämä Nova S vuosimallia 2002, öljypoltin uudempi. Laskennan lähtötiedoissa oli asetettu tuloilman lämpötilan asetusarvoksi: 17.0 astetta
Asbestikartoitus
  • Ei
Lämmitysjärjestelmä
Öljylämmitys
Vesijohto
  • Kunnan vesijohto
Viemäri
Liitetty kaupungin viemäriverkkoon tn. joulukuussa 1998. Joulukuussa 1998 kaupungin Karjasillan putkiremontti, jossa veden korkeutta on nostettu, on yltänyt Hiirosentielle (ks. 6.12.1998 kotona vieraillessani ottamani kuvat). Sitä ennen kiinteistön pihalla on ollut omat saostuskaivot. Runkoviemärissä on todettu keväällä 2020 reikä n.5,5m päässä kellarin viemärilähdöstä. Suositellaan runkoviemärilinjan vaihtamista ainakin talon liiterin ja ulkona olevan tarkastuskaivon välillä, mieluiten kaupungin viemäriverkon liitoskohtaan asti.
Rakennus- ja pintamateriaalit
Pääasiallinen rakennusmateriaali:
Puu, Asuinhuoneiden lattiat ovat laminaattia, jonka alla on lankkua/lautaa. Keittiössä on kuultomaalilla maalattu lankkulattua. Sisäseinät on osittain tapetoitu ja osittain maalattu. Huopakaton päällä on peltikatto. Ulkoseinät on maalattu. Kylpytilat ja WC on laatoitettu, pukuhuoneessa myös puupaneelia seinässä.

Keittiön ja eteisen katossa sekä eteisen ja pikkueteisen seinässä on upeaa, lakattua sormipaneelia. Maalattua on ainakin kuistilla, molemmissa portaikoissa, pikkueteisessä ja eteisessä. Betoni on ollut sodan jälkeen halpaa ja sitä on ollut helposti saatavilla. Kuvista tuo näkyy parhaiten kellarin portaikossa ja käytävällä, jossa betonia on myös heti maalipinnan alla. Kovat kellarin portaat kannattaa muiden kellaritoimien jälkeen päällystää uudella kokolattiamatolla tai muulla miellyttävällä materiaalilla.
Keittiön kuvaus
Keittiössä on 70-luvun lopulla ostettu hella, jonka pintaa talon asukas on myöhemmin maalannut, vähintään 2000-luvun jääkaappi ja seinässä oleva alkuperäinen täyskorkea viileä kaappi.

Keittiön ylä- ja alakaapit sekä iso tiskipöytä ovat 70-luvun mallistoa. Tiskipöydän alla on allaskaappi. Seinät ja keittiön kaappeja on maalattu 2010-luvulla. Kappien maalipintaa voi ehkä hieman hioa.

Pakastearkku on kellarissa. Mikron ja muita kodinkoneita (esim. vohvelirauta, pöytägrilli) voi halutessaan siirtää myös kellariin kellariremontin ja muutamien huonekalulisähankintojen jälkeen. Kellari voi toimia siis myös eräänlaisena apukeittiönä.
Kylpyhuoneen kuvaus
Kylpyhuoneessa on suihku ja lattialämmitys. Lattialaattojen alla aivan alimmaisena on muistikuvani mukaan kiveä tai betonia. Kylpytilojen remonttitarvetta on kuvailtu "tulevat remontit"-kohdassa.
WC-tilojen kuvaus
WC:ssä on kaakelit ja korkeahko WC-pönttö, käsisuihku, suihkuverho, käsienpesuallas sekä peilikaappi/hylly.
Saunan kuvaus
Saunassa on puukiuas, tavanomainen lamppu sekä saunapaneelit seinässä. Lattialaattojen alla aivan alimmaisena on muistikuvani mukaan kiveä tai betonia. Kylpytilojen remonttitarvetta on kuvailtu "tulevat remontit"-kohdassa. Remonttitavaraa kuten valmislaude-elementtejä tai -paketteja löytyy suhteellisen edullisesti joka lähtöön.
Kodinhoitohuoneen kuvaus
Pesukone ja peilikaappi ovat pukuhuoneessa eli ns. saunan eteisessä, joka myös käy kodinhoitohuoneesta. Pukuhuoneen seinät ovat osittain laatta-, osittain puupaneelipintaisia. Lattia on laatoitettu. Välittömästi pukuhuoneen oven ulkopuolella on kellarin käytävä varastotiloineen kuten seinällä olevine kaappeineen (heti oven vieressä oli ennen alhaalta ylös ulottuva kaappi). Portaat ylös kapuamalla pääsee kellarinovesta ulos pienelle katokselliselle terassintapaiselle alueelle. Kylpytilojen remonttitarvetta on kuvailtu "tulevat remontit"-kohdassa.
Olohuoneen kuvaus
Olohuoneeseen on 2000-luvun jälkipuoliskolla asennettu laminaattilattia. Sen alla on vanha lautalattia. Seinillä on tapetti- ja maalipintaa, myöskin 2000-luvun lopussa päivitettyä.

Talon asukkaan nykyiseen "stailaukseen" (mm. kankaita säkeissä periaatteessa valmiina muuttoa varten) ei tule kiinnittää liikaa huomiota. Kuvista saa paremmin osviittaa siitä, miltä olohuone voi esimerkiksi toisella tavalla sisustettuna näyttää.

Olohuoneen seinällä on termostaatti. Sen nykyinen toimivuus kannattaa testata ennen mahdollisia lämmitysratkaisuja.
Makuuhuoneiden kuvaus
Yläkerran makuuhuoneiden seinät ovat maalipinnalla, alakerran tapetoitu 2000-luvun lopussa, jolloin myös alakerran huoneisiin on asennettu laminaattilattia.

Yläkerran isommassa makuuhuoneessa on mm. pimiönä ja pienimuotoisena keittokomerona (esim. kahvinkeitto) käytetty erillinen pikkuhuone. Komerossa on vedellä täytettävä paisuntasäiliö. Sinne voisi asentaa uudelleen käsienpesualtaan. Pimiön tapauksessa oviaukko on pimennetty verholla. Alko ulottuu tn. pienemmän makuuhuoneen tasalle. Lattian uloin kerros on laminaattia.

Pienemmässä makuuhuoneessa on vaatekomeron kaltainen konkelo, jossa on ripustustanko ja hylly. Senkin eteen voi laittaa verhon. Lattian vahvistuksesta päätellen huoneessa on ollut joskus joku lisälämmönlähde kuten kakluuni. Uunin hormiliitäntä on ehkä edelleen mahdollinen, ks. hormiryhmäkuva. Vieressä on pieni vintti. Lattian ulkopinta on alkuperäistä puulattiaa.

Remonttien hinnat

Tutustu alueen Oulu toteutuneiden remonttien hintoihin ja kilpailuta hinta remontillesi.

  • Kylpyhuoneremontti
  • Keittiöremontti
  • Ulkomaalaus
  • Sisämaalaus
  • Maanrakennus
  • Kattoremontti
  • Lattiaremontti
  • Sähköremontti
  • Putkiremontti
Katso hinnat
Urakkamaailma.fi
Tontin omistus
Vuokra
Kiinteistötunnus
564-13-36-11-0-0
Tontin pinta-ala
1 008
Tie perille
Kyllä
Lisätietoja tontista
Tontti rajoittuu yhdeltä sivultaan puistoon. Tontilla sijaitsee omakotitalon lisäksi vuonna 1994 rakennetut piha- ja leikkimökki. Pihamökissä on parvi ja tulikiviuuni mutta ei vesipistettä.
Rakennusoikeuden pinta-ala
260
Lisätietoja rakennusoikeudesta
yllä kokonaisrakennusoikeus, Kaavamerkintä AO I 1/3 Rakennusluvassa R- 755/93 pihamökkiä varten on rakennetuksi alaksi määritelty 117 m2. Tällä oletuksella nykyinen rakennettu ala mökki mukaan luettuna on (117 + 14) m2 = 131 m2 ja jäljelläolevan rakennusoikeuden määräksi jää 129 m2.
Kaavoitustiedot
Asemakaava nro 912. Yhdyskuntalautakunnan 13.10.2020 päätöksellä kielletään purkaminen asetetaan tiukat ehdot lisärakentamiselle. Katso www.ouka.fi/kuulutukset ja www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/suunnitelmat-ja-hankkeet. Kirjoita Sanahaku -kohtaan 564-2227. Lisätietoja puh. 044 703 2422.

Karjasillan asemakaavoituksen historiaa tyyppitalosta 14 on kirjoitettu [1] sivuilla 112 - 113: https://www.ouka.fi/documents/64220/e723a08e-e685-4f87-bca3-789dcc09e8fd

Oulun kaupungin rakennustoimiston omakotityyppi 14 on jälleenrakennuskauden loppupuolen omakotitalotyyppi. Piirustukset on päivätty vuodelle 1950 ja rakennukset on rakennettu vuosien 1950 ja -54 välillä. Piirtäjäksi on merkitty nimikirjaimet I.M, joka viitannee arkkitehti Irma Mikkolaan. Talotyyppi on hyvin perinteinen puolitoistakerroksinen jälleenrakennuskauden pientalo.Talotyyppiä on Karjasillalla kuusi kappaletta Hiirosentien varressa. Hiirosentien varsi on kaavoitettu Karjasillan alueista viimeisenä, vuonna 1950.[1]
Tontin vuokraaja
Oulun kaupunki
Lisätietoja vuokra-ajasta
Vuokrasopimus päättyy 31.12.2040
Palvelut
Ydinkeskusta kävely- tai vähintäänkin lyhyen pyöräilymatkan päässä.
Liikenneyhteydet
Bussipysäkkejä on ainakin Joutsentiellä, Hanhitiellä ja Nokelantiellä.
Auton säilytys
Pihapaikka talon vieressä
Näkymät
Ikkunoita on joka suuntaan. Ikkunatyyppejä on useampia; katujulkisivussa on isot tuuletusikkunalliset ikkunat, muualla on perinteisiä keskeltä kaksijakoisia ikkunoita ja kellarissa ja ullakolla pieniä ikkunoita. Ikkunoista näkyy pääosin vehreitä puistomaisia alueita. Kellarissa on pienet ikkunat lähellä maan pintaa ja (säilytys)vinteissä puolestaan miltei lattiatasossa.
Pihan kuvaus
Suurin oleskelupihan osa on etelään, joskin talon joka puolella on pihaa. Pihalla on 14m2 pihamökki, leikkimökki, viinimarjapensaita, kultapalloja (perennoita), ruusupensas, juhannusruusu, omenapuu, kukkapenkki, sembramänty, koivuja, pihlajia, kuusia, syreeni- ja orapihlaja-aitaa, luonteva kasvimaan paikka, biokompostori ja nurmea. Lisäksi pihalla on pidetty pihakalusteita.

Etuovi.comin ilmoituksessa ei välttämättä ole kaikkia tietoja kohteesta. Varmista ne asunnon myyjältä.