Kellarissa on kylpytilojen lisäksi pakastearkku, säilytystilaa kuten kaappeja, joita mahtuu lisääkin. Erityisesti sen saunalle johtavaan käytävään olisi helppo lisätä kaapillinen pöytätaso. Hylly sijoittuisi luontevasti pakastearkun vasemmalle puolelle. Liiteriä en nykytilassaan käyttäisi mihinkään.
Myös vinteissä on säilytystilaa. Yhtä niistä on käytetty ennen myös lämmittämättömänä kesähuoneena ja ehkä se olisi edelleen mahdollista, kunhan varmistutaan ensin siitä, ettei vintillä ole ampiaspesää. Kuistilla on lasitetun terassin/parvekkeen kaltaista valoisaa oleskelutilaa ja penkkinäkin toimiva tavara-arkku.
Talossa on vesikiertoiset ilmattavat patterit ja painovoimainen ilmanvaihto, jossa oletetaan tuulettamista ikkunoiden kautta aika ajoin.
Pakastearkku ja biojätekompostori melko varmasti voidaan jättää paikoilleen. Sovitaan tapauskohtaisesti mahdollisesti muu kauppaan kuuluva irtaimisto.
Hintapyyntö perustuu 9.9.2019 kiinteistönvälittäjän paikan päällä kaikkien tilojen tarkastamisen jälkeen tekemään maksuttomaan hinta-arvioon. Siinä on jo alustavasti otettu huomioon omakotitalon remonttitarpeita suhteutettuna alueen hintatasoon.
Tekisimme kuntotarkastuksen mieluusti yhdessä ostajaehdokkaan kanssa, koska kuntotarkastus on hyvä tapa tutustua kohteeseen, jonka ostamista harkitsee. Vaikka toki onhan kuntotarkastukseen olemassa myös erikseen ostettava ostajan paketti, jos varsinainen kuntotarkastus on tehty jo aiemmin.
Kuntotarkastuksen jälkeen kiinteistönvälittäjä tulee tekemään vielä toisen, tarkemman hinta-arvion eli ns. kirjallisen yksilöidyn arv(i)okirjan, joka on ajantasainen luotettava selvitys kiinteistön arvosta. Kiinteistönvälittäjä tai juristi tulee myös tekemään kauppakirjan Digi- ja väestötietovirastoa varten. DVV tarkistaa, että kauppahinta vastaa kiinteistön käypää arvoa.
Kylpytilojen, WC:n ja keittiön remontit ovat usein linkittyneet toisiinsa. Viimeisin remontti on tehty 2007. Tällöin uusittiin ainakin käyttövesi- ja viemäriputkia. Vuonna 1998 keittiöön on asennettu lankkulattia sekä tehty joitain putkitöitä. Keittiön vesihana on uusittu jommassa kummassa remontissa.
Viimeisin WC:n remontti putkitöineen ja lattian kaakelointeineen tehtiin vuonna 2007. WC:n aiempi perusteellinen remontti on tehty vuonna 1993, jolloin lattiaan tehtiin ns. kakku, vaihdettiin putkia, uusittiin pönttö, vesihana ja allas, kaakeloitiin pinnat, asennettiin käsisuihku (joka uusittiin myös 2000-luvun alussa) ja verhotanko verhoineen.
Vuonna 1998 poistettiin saunasta lämminvesikattila, joka oli myös ollut puilla lämmitettävä kuten kiuaskin. Käsittääkseni syy tähän oli se, että molemmat tulipesät olivat aikaisemmin olleet kytkettyinä samaan hormiin, mikä on hengenvaarallista. Arviolta vuonna 1993 kylpyhuone, sauna ja pukuhuone on tehty pintojen osalta (kaakelit, puupaneelit, lauteet) ja kiukaan osalta uusiksi. Silloin poistettiin myös pukuhuoneen korotettu betoniosa ja laitettiin peilikaappi.
Kattotikkaat on uudelleenasennettu keväällä 2020. Talo on ulkomaalattu 2010-luvulla ja sisällä tapetoitu ja maalattu ikkunanpokatkin 2000-luvulla. Huopakaton päälle on asennettu peltikatto vuonna 1987 sekä uusittu rännit ja syöksytorvet. Ulkoportaat kaiteineen ja taloa joistain kohdista ympäröivä puuaita on uusittu 1991.
Liiterin ulos ainakin tarkastuskaivolle ulos menevä viemäriputki on syytä vaihtaa ensimmäisenä. Tämän jälkeen myös keväällä 2020 tutkimatta jäänyt osuus viemärilinjasta voi olla syytä varmuuden vuoksi puhdistaa ja tutkia. Jos nämä toimet riittävät, ei ehkä tarvita muuta putkiremonttia eikä salaojan uusimista. Tarvittaessa kaivuutyö talon ympäri tulee tehdä kaapelia ja kadulle johtavaa viemäriputkea varoen.
Tämän jälkeen kosteusongelmista kärsineissä kellarin kylpytiloissa kannattaa tehdä ainakin hieman pintaremonttia: kiinnittää muutama irronnut kylpyhuoneen kaakeli takaisin sekä puhdistaa saumojen mustumat, uusia saunan ja pukuhuoneen puupaneelit joko kokonaan tai osittain, korjata lattialämmitys, uusia lauteet (itse tehty/laudepaketti/valmislaude-elementit) ja lamput. Lattialämmitys tulisi laittaa kuntoon myös WC:ssä.
Asumismukavuutta kylminä kausina voisi lisätä luultavasti maalämpöpumpulla tai öljylämmitystä tukevalla ilmalämpöpumpulla. Energiaremontin suunnittelussa ostajan kannattaa ottaa huomioon mahdollisen kotitalousvähennyksen vaihtoehtona ELYn tai ARAn 4000€:n energia-avustus (mm. TE 16.10.2020, Taloustaito 11/2020) vanhojen omakotitalojen energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Sisäilmaremontteihin on myös mahdollista saada tukea: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sisailmaongelmaisten-asuntojen-kuntotutkimuksiin-ja-perusparannusten-suunnitteluun-voi-saada-avustusta-vuoden-alusta.
Omakotitaloa 42 vuotta uudemman piharakennuksen kunto on todennäköisesti parempi kuin omakotitalon. Piharakennuksen katolle on asennettu piipunhattu ja se on ulkomaalattu uudestaan ja arviolta 2007, ehkä sen jälkeenkin. Asukas on huolehtinut pihamökin nuohouksesta itse, omakotitalon nuohooja. Tulikiviuunia tai saunan kiuasta ei ole luultavasti käytetty vuoden 2007 jälkeen, joten niiden uudelleenkäyttö tulee aloittaa varovaisesti vajaalla tulipesällä ensin kokeillen.
Ikkunat ovat alkuperäiset, pokat maalattu. Pääulko-ovi on 70-luvulta. Talossa on kesähelteilläkin miellyttävän viileää, sillä siinä ei ole selektiivilasi-ikkunoita heijastamassa lämpöä takaisin sisälle. Taloa ei myöskään ole eristetty pilalle muodostamalla kosteudenpoistumisesteitä vääriin paikkoihin s.e. kosteus tiivistyisi vaikkapa seiniin.
Öljypoltin on vaihdettu ainakin pari kertaa, viimeksi jokunen vuosi sitten. Lämmityskautta silmällä pitäen ensin kannattaa varmaankin tiivistää ikkunat ja eteisestä kellariin johtava ovi. Jos patterien varovainen ilmaus ei riitä, voi olla tarpeen jokin lisäeristysmenetelmä. Olisiko esim. yläkerran vinttien ja yläkerran portaiden asuintilojen vastaisten seinien eristys mahdollinen kosteusteknisesti oikealla tavalla? Entä vinttien lattioiden tai katon? Vai onko vanhan ulkovuorauksen purkaminen, 30 mm:n (talon rakennusaikana riitti 10 mm) tuulensuojalevyjen asentaminen seiniin, koolaus ja uusi ulkovuoraus "ainoa oikea tapa"?
- G (2018)
- Rakennuksen laskennallinen E-luku 513 kWh/(m2*vuosi)
Lämmitysjärjestelmän kuvaus: Öljykattila Jämä Nova S vuosimallia 2002, öljypoltin uudempi.
Laskennan lähtötiedoissa oli asetettu tuloilman lämpötilan asetusarvoksi: 17.0 astetta
Liitetty kaupungin viemäriverkkoon tn. joulukuussa 1998. Joulukuussa 1998 kaupungin Karjasillan putkiremontti, jossa veden korkeutta on nostettu, on yltänyt Hiirosentielle (ks. 6.12.1998 kotona vieraillessani ottamani kuvat). Sitä ennen kiinteistön pihalla on ollut omat saostuskaivot. Runkoviemärissä on todettu keväällä 2020 reikä n.5,5m päässä kellarin viemärilähdöstä. Suositellaan runkoviemärilinjan vaihtamista ainakin talon liiterin ja ulkona olevan tarkastuskaivon välillä, mieluiten kaupungin viemäriverkon liitoskohtaan asti.
