Taloyhtiön talous: suurimmat tulot hoitovastikkeesta ja kulut lämmityksestä

Asunto-osakeyhtiö eli tutummin taloyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita asuinhuoneistoja. Käytännössä siis meillä Suomessa kerros-, rivi-, luhti- ja paritaloasunnoilla on yleensä taloyhtiö, kun taas omakotitalot ovat useimmiten kiinteistöjä. Ostaessasi kerrostaloasunnon sinusta tulee osakkeenomistaja, jolla on oikeus hallita asuinhuoneistoa, mutta moni asumiseen liittyvä asia kulkee taloyhtiön kautta. Taloyhtiön talous on riippuvainen esimerkiksi hoitovastikkeista.

Tilastokeskus: hoitokulut ovat nousseet

Tilastokeskus julkaisi kesäkuussa uusimmat tilastot taloyhtiön taloudesta, missä kävi ilmi hoitokulujen nousseen vuoden takaisesta 6,7 prosenttia. Hoitokulut ovat keskimäärin 4,32 euroa huoneistoneliöltä uusimman tilaston mukaan. Kun olet ostamassa asuntoa, asunnon myynti-ilmoituksesta näet asuntokohtaisen vastikkeen suuruuden. Koska se on yleensä neliöperusteinen, on saman taloyhtiön yksiöillä pienemmät hoitovastikkeet kuin vaikkapa kolmioilla.

Muista siis ottaa asuntolainan lyhennyksen lisäksi myös muut juoksevat kuukausittaiset kustannukset huomioon, kun olet ostamassa asuntoa. Tarkista, sisältyykö hoitovastikkeeseen kyseisessä taloyhtiössä myös lämmitys tai vesi, vai maksatko niistä erikseen? Omakotitalossa maksaisit nämä kustannukset automaattisesti itse, mutta esimerkiksi kerrostaloasunnossa asuessa moni kustannus jaetaan taloyhtiön muiden asukkaiden kesken, joten esimerkiksi jätehuolto on siten edullisempaa.

Kun olet ostamassa asuntoa ja löydät asunnon hyvin alhaisilla kuukausivastikkeilla, muista selvittää, mistä se johtuu. Onko taloyhtiössä lainkaan varauduttu tuleviin korjauksiin? Vai onko kustannuksia karsittu tekemällä ulkoalueiden hoito asukkaiden kesken?

Taloyhtiön taloudessa suurimmat menot ovat lämmitys ja korjaukset

Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus meni tilastojen mukaan lämmitykseen. Tilastokeskuksen taulukon mukaan lämmityskustannukset neliötä kohden ovat korkeimmillaan 1960-luvulla rakennetuissa asunnoissa, keskimäärin 1,25 euroa asuinneliötä kohden kuukaudessa. 2000-luvulla rakennetuissa lämmitykseen menee keskimäärin 0,71e/m².

Seuraavaksi eniten kuluja tuli korjauksista ja vedenkäytöstä. Tilastot kertovat kuitenkin vain keskimääräisistä kustannuksista, ja eri ikäisissä rakennuksissa on erilainen kulurakenne. Joissain asunto-osakeyhtiöissä voi olla myös huoneistokohtainen lämmitys, jolloin asukas maksaa itse esimerkiksi sähkölaskussaan suoran sähkölämmityksen.

Mikäli asunnot on rakennettu vuokratontille, näkyy se myös vastikkeen suuruudessa. Muista tarkistaa asuntoa ostaessasi, millainen vuokrasopimus taloyhtiöllä on, jotta voit varautua tonttivuokran nousuun.

Myös jätehuolto maksetaan vastikkeen kautta – omakotitalossa asuessa roskiksen tyhjentämisestä maksetaan suoraan jätehuollon tarjojalle. Jätteiden lajittelu kannattaa, sillä silloin sekajätteen tyhjennyksiä tarvitaan vähemmän, eli kustannuksia voi karsia samalla, kun ympäristö kiittää!

Taloyhtiön tulonlähteenä voi olla hoitovastikkeiden lisäksi myös vuokratuotot

Taloyhtiöiden talous pyörii suurimmaksi osaksi hoitovastikkeiden ansiosta, mutta taloyhtiöillä voi olla myös muita tuloja. Kerrostalorakennuksen alakerrassa voi olla esimerkiksi liikehuoneistoja, joista asunto-osakeyhtiö saa vuokratuloja. Tämä voi alentaa hoitovastiketta tuntuvasti.

Taloyhtiö voi hoitovastikkeen lisäksi kerätä myös erikseen korjausvastiketta. Jotkut taloyhtiöt alkavat varautua tuleviin korjauksiin jo hyvissä ajoin, kun taas joskus korjaukset voivat yllättää. Kysy asunnon myyjältä ennen ostopäätöstä, miten taloyhtiö on varautunut mahdollisiin korjauksiin.

Kun olet osakkeenomistaja, kannattaa ehdottomasti osallistua taloyhtiön kokoukseen, jossa pääset vaikuttamaan taloyhtiön taloutta koskeviin päätöksiin. Esimerkiksi korjauksia suunnitellessa kannattaa hyödyntää Urakkamaailmaa, jossa voit kilpailuttaa remontin tekijöitä.

Tilastokeskuksen julkaisun löydät täältä.

-Niina