Yhteistyössä:

Suomalaiset miettivät entistä tarkemmin asunnon sijaintia kotia ostaessaan. Finanssiala myöntää kiihtyvään tahtiin asuntolainoja, sillä asunnot tekevät hyvin kauppansa – jos ne ovat oikeissa paikoissa.

Suomessa rakennetaan parhaillaan uusia rakennuksia enemmän kuin keskivertoihminen jaksaa muistaa, sanoo Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller.

Asuntotarjonta on suuri, ja väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Sijainti kiinnostaa ostajaa entistä enemmän.

Sijainti kiinnostaa myös rahoittajaa. Sen lisäksi rahahanojen avaaja haluaa selkoa ostettavan asunnon kunnosta ja omistusrakenteesta, eli siitä, onko koti rakennettu omistus- vai vuokratontille ja millainen velka taloyhtiöllä on.

rahoittaja asuntokauppa asuntosijoittaminen

Matalien asuntokorkojen aikana moni saattaa päätellä, että historiallinen tilanne innostaa ihmisiä ottamaan yhä isompia lainoja. Se ei pidä Millerin mukaan paikkansa: lainalaisuudet velan hoidossa eivät ole muuttuneet. Rahoittaja haluaa edelleen tietää, suoriutuuko velallinen veloistaan ja millainen vakuusarvo ostettavalla kohteella on. Lainoja myönnetään sen mukaan.

Isosti kasvava trendi on puolestaan se, että merkittävä osa uudesta rakennuskapasiteetista on päätynyt asuntosijoittajille eteenpäin vuokrattavaksi. Se ei ole huono asia.

Asuntosijoittamisessa piilee kuitenkin omat riskinsä, jotka rahoittajan täytyy tunnistaa. Jos yhdellä asuntosijoittajalla on nippu asuntoja vuokralla ja paljon velkaa, miten käy, jos joku ei pystykään maksamaan vuokraansa? Kykeneekö asuntosijoittaja itse selviytymään velkataakastaan, Miller pohtii.

Myös OP:ssä on havaittu asuntosijoittamisen ja vuokraamisen kasvukäyrä.

Vuokra-asumisesta on tullut suomalaisille aiempaa hyväksytympi asumismuoto ja tietoinen valinta, sanoo OP:n asuntorahoituksen ja asumisen palveluiden johtaja Kaisu Christie.

Ihmiset muuttavat työn perässä, ja asunnon ostoa lykätään tuonnemmaksi. Ensiasunnon ostajan keski-ikä on noussut asuntojen keskihintojen nousun myötä. Vaadittavan pesämunan säästäminen kestää nimittäin kauemmin kuin aikaisemmin.

Kymmenen vuotta sitten 60 prosenttia suomalaisista asui kaupungeissa, nyt kaupungeissa asuu jo 70 prosenttia. Asumisen tyylikin on muuttunut. Nyt asutaan enemmän kerrostaloissa, ja moni haluaa, että on varaa asua keskustassa, Christie jatkaa.

rahoittaja asuntokauppa asuntosijoittaminen

Asuntolainoilla ennätysmenekki

Asuntokauppa käy vilkkaana kaupungistumiseen liittyvän muuttoliikkeen ja lisääntyneen asuntotarjonnan seurauksena. Kysyntä nytkähtelee Millerin mukaan eri aikoina eri syistä, mutta lopulta kyse on pitkälti olemassa olevan rakennuskannan uudelleenjärjestelystä.

Ihmiset avioituvat ja eroavat, perheet kasvavat ja pienenevät – ja muuttavat milloin pienempään, milloin isompaan asuntoon.

Omistaminen ei ole vähentynyt, päinvastoin. Asuntolainoja haetaan ja myönnetään tänä päivänä ennätysmääriä, Nordean Tom Miller sanoo.

Lainanhakija haluaa tietää mahdollisimman tarkkaan, mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa. Varsinkin kerrostalojen asukkaat hakevat varmuutta tulevien putkiremonttien ja muiden korjausten kustannuksista.

Nyt olemme päässeet 60-luvun talojen korjausrakennuspiikistä eroon, seuraava peruskorjausaalto siirtyy 70-luvun taloihin, Kaisu Christie toteaa.

Korjaukset ovat iso menoerä, mutta ne voivat tuoda säästöjä, etenkin lämmityksessä, sillä energia muodostaa ison osan kiinteistöjen kustannuksista.

Teknologisen tuotekehityksen myötä ja vaihtoehtojen tullessa edullisemmaksi moni asuntoyhtiö vaihtaa esimerkiksi öljylämmityksen edullisempaan maalämpöön, Christie sanoo.

Modernit energiaratkaisut ovat kysyttyjä, sillä ne vähentävät myös lämmityksestä syntyviä päästöjä.

Moni rakennusyhtiö valmistaa vain sertifioituja ja energiatehokkaita asuntoja. Energiatehokkuus tarkoittaa edullisempaa asumista, mikä on hyvä asia sikälikin, että silloin voi panna rahaa säästöön, toteaa Miller.

Asuntokaupassa oltava vakuudet kunnossa

Yksi rahoittajia ja asuntojen omistajia yhdistävä polttava ongelma on syrjäseutujen hidastunut asuntokauppa. Rahoittajat joutuvat puntaroimaan, miten asuntolainojen vakuuksina olevien kotien arvo määritellään koko Suomen alalla.

Onko asunnolla vakuusarvoa, jos asuntoa ei osta kukaan? Onko vakuusarvo yhtä kuin tontin arvo? Miller kysyy.

Oikeita vastauksia ei liene toistaiseksi kellään. Kyse on pitkälti siitä, miten eläväisinä kasvukeskukset halutaan pitää ympäri Suomea, vai keskitetäänkö asuminen muutamaan paikkaan. Se on jo aluepolitiikkaa, johon rahoittajat eivät sormellaan koske.

Ihmiset haluavat asua siellä, missä on työpaikkoja, yrittäjyyttä ja opiskelupaikkoja, Christie summaa.

Asumisen muotoihin tullee ajan mittaan uusia vaihtoehtoja, muun muassa yhteisöllisen asumisen ja osuuskunta-asumisen muotoja. Vuokraaminen tulee säilyttämään suosionsa, vain toimijat muuttuvat. Jo nyt markkinoilla toimii entistä enemmän institutionaalisia sijoittajia ja asuntosijoittajia.

Alma Median kesällä 2019 teettämässä tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten unelmien kodin arvostuksia. Tutkimuksessa arvostuksia mitattiin esimerkiksi sijaintiin, asunnon arvoon, toiminnallisuuteen, tilavuuteen, ulkoasuun ja ekologisuuteen liittyen. Erilaisia unelmoijaprofiileja tunnistettiin kuusi. Tutkimuksen toteutti Alma Median toimeksiannosta Designtutkimus Helsinki.

Teksti: Helen Partti

Yksi kommentti sivuun “Rahoittajaa kiinnostaa erityisesti asunnon sijainti – asuntokauppa keskittyy kaupunkeihin

  1. Kannattaa myös huomioida alueen logistiset järjestelyt eli liikenneyhteydet, parkkipaikat, ruuhkat yms. Ja minkälaisia suunnitelmia kaupunkisuunnittelulla alueen suhteen on. Yhä enemmän näkee niitä onnettomia asunnonostajia, jotka löytävät itsensä liikennemotista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sammio