1910-luvun talot – itsenäistyvän Suomen arkkitehtuuria

Tämän kertainen Viikon valinnat esittelee 1910-luvun eli nuoren Suomen monipuolista arkkitehtuuria, jota etsittiin kaukaa – mutta joka löydettiinkin läheltä.

Suomi 100 Asunnot -blogisarjassa käydään juhlavuoden kunniaksi läpi kaikki Suomen itsenäisyyden vuosikymmenet arkkitehtuurin, elämisen ja asumisen näkökulmasta. Hyppää mukaan asuntobongausaikamatkalle läpi Suomen historian!

Suomi ja suomalaiset alkoivat itsenäistymisen kynnyksellä hakea rohkeasti omaa tyyliä, lyyliä ja ihka omaa suuntaa. Kansallisidentiteettiä ja itsenäistymistahtoa loivat ihmisten mieliin superidolit Runeberg, Lönnrot, J.V Snellman ja Sibelius.

Maamme-laulu ja valtion rajaviivat alkoivat muodostua, Suomineito syntyi ja luonto sai arvoisensa aseman. Vuoden 1917 lopulla Suomella alkoi olla paletti poliitikkoineen kasassa itsenäistymisetä varten – ja vihdoin kuohuvat nostettiin 6.12.1917 itsenäisen Suomen kunniaksi!

Omannäköiseen suomalaiseen arkkitehtuuriin haettiin uudistumisen voimaa aidoista materiaaleista, käsitöistä ja vanhoista perinteistä – yllättäen juuri niistä samoista jutuista joita me tänä päivänä sata vuotta itsenäistymisen jälkeen taas arvostamme!

1910-luvun ihana Jugend

Iloiset värit ja innokkuus pulppuavat näistä upeista karkkitaloista! Mikä voisikaan paremmin kuvata tämän tyylisen taiteen suuntaa kuin sana juged eli nuoruus.

Jugendtaloissa on paljon vaikutteita keskiajan kirkoista Saksasta, Ruotsista ja Venäjältä ja näitä ihaillessa tunnen itseni välillä maanpetturiksi: enkö arvosta sitä oikeaa suomalaista arkkitehtuuria? Tykkäänkö oikeasti enemmän eteläeurooppalaisten haihatuksista kuin oman kansan ryijyhapsuista?

Rakastan seurata nuoria, itseään etsiviä ihmisiä ja ehkä juuri sen takia jugendtalot puhuttelevat minua. Nuoren Suomen oman polun hakeminen ja aikakauden räikeät ristiriitasuudet näkyvät taloissa kiinnostavana kerroksellisuutena, jonka pohjana on arvokkuus, päällä pirtsakkuus ja välissä turaus hempeää haikeutta!

Kuningatar Ulriikan mukaan nimetty kaunis ja arvokas Ullanlinna tarjoilee nyt harvinaisen herkullisen macaronin! Huvilakadun kattoikkunoilla koristeltu sitruunainen ullakkohuoneisto odottaa hotkaisijaansa!

Oulun keskustan ylpeys, kaupunginarkkitehti Harald Andersenin suunnittelema Puistolan pinkki kivitalo sijaitsee aivan keskustan ytimessä.  Talo on rakennettu vuonna 1912 ja asunnosta löytyy alkuperäinen kunnioitusta herättävä kaakeliuuni!

Eiran komea keltainen kivitalo on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema. Olohuonetta hallitsee kasviaiheilla koristeltu alkuperäinen villin vihreä kaakeliuuni.

Kansallisromanttiset puutalot

Helsingin merellisessä Ramsinrannassa seisoo jykevän yli 100 vuotta vanhan kivijalan päällä kaunis ja moniulotteinen puutalo. Huoneita ei ole piirretty viivoittimella vaan ne solmiutuvat ajan hengen mukaisesti toinen toisensa ympärille. Tämä hurmaava huvila on yhtä aikaa metsässä, merenrannalla ja metroaseman kupeessa!

Nyt palataan ihan juurille ja mennään niiiiiin maalle kun Kirkkonummen vanha navetta, tukkisaha, sauna ja laidunmaa etsivät uutta talonpoikaansa! Vuonna 1910-rakennettu pihapiiri on vertaansa vailla.

1910-luvun kaksi tyylisuunta pyrkivät kumpikin omaa reittiään pitkin kohti persoonallista ja maanläheistä rakentamista. Kansallisromanttiikka lainasi elementtejä keskiajan arkkitehtuurista sekä karjalaisesta kansantaiteesta tuoden rakennusten julkisivuihin ja kaakelirappauksiin ulpukoita, ohdakkeita, karhuja ja pöllöjä. Klassistiset Roomasta lainatut ihmispatsaat muokattiin ajan hengessä sammakoiksi ja ryijyt tuotiin taas pirttiin.

Keskieurooppalainen jugend pyrki sulavalinjaisempaan ja dynaamisempaan tyyliin. Erkkerit, kuistit, rakennuksen polvekkeet ja monimutkaiset pohjapiirrustukset sekä korkeat huoneet, pieniruutuiset ikkunat ja maanläheiset sävyt kuuluvat erottamattomasti jugendiin.

Tyylit kietoutuivat paikoin toisiinsa ja niitä yhdistikin moni asia. Sekä kansallisromanttiikka että jugend pyrkivät taitellisessa ilmaisussaan luomaan kokonaistaideteoksen, jossa luonto, rakennus, huonekalut, tekstiilit ja jopa kahvikupit sointuvat yksyhteen – tuoden taloon juuri sen oikean ja aidon suomalaisen elämän.

Täällä pääset tutustumaan suomalaiseen arkkitehtuuriin läpi vuosikymmenten

-Meilahdenmutsi

Lähteet: Tyylikirja/Hannu Rinne