Yhteistyössä:

Liikenteen palveluistumisesta on puhuttu julkisuudessa jo pitkään, samoin erilaisista älyliikenteen ratkaisuista. Seuraavaksi palvelut lisääntyvät myös asumisessa, uskoo YIT:n asumisen palveluiden johtaja Pekka Helin.

Asunnon ostaminen on ollut suomalaisille perinteisin tapa kartuttaa varallisuuttaan. Enää omistusasunto ei kuitenkaan ole kaikkien tähtäimessä ja vuokralla asuminen kiinnostaa yhä useampia. Tulevaisuudessa tarjolla saattaa olla muitakin vaihtoehtoja.

On kiinnostavaa nähdä, voisiko palveluistuminen kehittyä niin, että kuluttaja voisi valita kodin, tietyt palvelut, ja se maksaisi hänelle tietyn summan kuukaudessa. Nyt on jo tarjolla vastaavia liikkumiseen liittyviä palveluja ja ehkä jotain tällaista voisi kehittyä myös asumisen saralle, YIT:n asumisen palveluiden johtaja Pekka Helin pohtii.

asumisen trendit

Asumisen palvelut ovat tähän mennessä tarkoittaneet lähinnä esimerkiksi siivous- ja hoivapalveluja, isännöinti- ja remonttipalveluja ja ruokakassien toimittamista. Helinin mukaan uudenlaiset palvelut voivat tulevaisuudessa edistää ekologista ja yhteisöllistä asumista.

Me esimerkiksi tarjoamme asiakkaillemme digitaalista YIT Plus palvelukanavaa, joka auttaa asukkaita seuraamaan omaa vedenkulutustaan. Myös yhteistilojen kysyntä on nousussa ja jatkossa vaikkapa iäkkäämmälle kohderyhmälle suunnatussa talossa voisi olla tila, jonne saapuu hoitaja mittaamaan asukkaiden verenpainetta, Helin kuvailee.

Avaria näkymiä ja lähipalveluita

Suomalaisten haaveet asumisen suhteen ovat usein hieman ristiriitaisia. Moni haaveilee siitä, että omasta kodista olisi avarat näkymät ja että sisään tulvisi paljon valoa. Samalla halutaan, että palvelut olisivat lähellä, mikä tarkoittaa useimmiten tiiviisti rakennettua kaupunkiympäristöä.

Helin arvioi, että tällä hetkellä hieman enemmän on vallalla halu päästä ympäristöön, jossa työt, koulut, harrastukset ja joukkoliikenne ovat helposti saatavilla.

Lisäksi ihmisten suhde tavaroihin on muuttunut, eikä ratkaisuna enää useinkaan ole uuden säilytystilan hankkiminen, vaan tavarasta luopuminen. Ihmiset myös hakevat kompakteja ratkaisuja eli tietyt toiminnallisuudet pienemmällä neliömäärällä, Helin sanoo.

Luonto on kuitenkin suomalaisille tärkeää ja esimerkiksi parvekkeita arvostetaan, myös niiden tuoman lisätilan vuoksi. Parvekkeet ovat myös yhä useammin lasitettuja, minkä vuoksi niitä voidaan käyttää pidempään. Saunan merkitys suomalaisille on kuitenkin hieman vähentynyt.

Silti usein nekin, jotka eivät halua omaa saunaa, arvostavat taloyhtiön saunaa ja etenkin sitä, että se on sijoitettu ylimpään kerrokseen. Viime aikoina ovat yleistyneet myös yhdistetyt keittiöt ja olohuoneet, mikä mahdollistaa sosiaalisuuden. Näin ruoanlaittoon ei tarvitse mennä oven taakse, vaan se on osa yhteistä arkea.

Suhtautuminen asumiseen tuottaa eroja asuntohaaveisiin

Helinin mukaan ikä ei ole enää välttämättä merkitsevin tekijä kodin valinnassa, vaan enemmän eroja suomalaisten välille tuottaa yleinen suhtautuminen asumiseen. YIT on tunnistanut neljä, eri tavoin asumiseen suhtautuvaa ryhmää.

Luontoihmiset haluavat kotinsa ympärille metsää ja peltoa. Helin kertoo, että tämä ryhmä on kuitenkin pienentymässä, koska luontokohteiden ympäriltä puuttuvat usein palvelut. Kasvava ryhmä ovat sen sijaan yhteisölliset ihmiset, jotka toivovat ympärilleen paitsi läheisiä ihmisiä ja perhettä myös toimivia palveluja. Kolmannessa ryhmässä korostuvat Helinin mukaan erilaiset arvoelementit.

Kodin halutaan toisin sanoen olevan esimerkiksi esteettinen siten, että sitä voidaan näyttää muille, tai sitten on tärkeää, että kodin arvo säilyy, Helin selittää.

Helinin mukaan neljäs ryhmä on niin sanottu varikkoryhmä, jolle koti on enemmänkin paikka käydä huoltamassa itseään, varsinaisen elämän sijoittuessa kodin ulkopuolelle. Ryhmään kuuluu Helinin mukaan kaikenikäisiä ihmisiä.

YIT:n toiminnassa asumisen muutokset näkyvät muun muassa siinä, että asuntotuotannossa pyritään toteuttamaan asiakkaiden toiveita esimerkiksi toimivista joukkoliikenneyhteyksistä. Lisäksi mietitään aktiivisesti asumisen vaikutuksia ilmastonmuutokseen ja sitä, miten asunnoista saadaan entistäkin toimivampia ja samalla kustannustehokkaita. Mutta vaikka suunnitteluvaiheessa laskelmoisi kuinka tarkasti, ihmisten käyttäytyminen voi kuitenkin lopulta yllättää.

Kaikesta huolimatta kodin valinta on edelleen järjen ja tunteen yhdistelmä, Helin toteaa.

Lue myös:

Rahoittajaa kiinnostaa erityisesti sijainti – asuntokauppa keskittyy kaupunkeihin

Alma Median kesällä 2019 teettämässä tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten unelmien kodin arvostuksia. Tutkimuksessa arvostuksia mitattiin esimerkiksi sijaintiin, asunnon arvoon, toiminnallisuuteen, tilavuuteen, ulkoasuun ja ekologisuuteen liittyen. Erilaisia unelmoijaprofiileja tunnistettiin kuusi. Tutkimuksen toteutti Alma Median toimeksiannosta Designtutkimus Helsinki.

Teksti: Hanna Reinikainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sammio