Memmu Pitkänen

Leikkisän luova sisustussuunnittelija ja rakennusarkkitehti

Nykyarkkitehtuuri vanhalla asuinalueella

Raksalla

Tällä viikolla tapahtui jotain niin uskomatonta rakennusprojektissamme, että aloin tosissaan pohtimaan nykyarkkitehtuurin näkemyseroja ns. oppineiden ja meidän maallikoiden välillä. Fantasiatarinamme unelmakodista on saanut kauhutrillerin piirteitä, mikä on vienyt yöuneni sekä uskon Tampereen kaupungin toimintamalliin. Tässä kirjoituksessa pohdin, mistä johtuvat yhdyskuntalautakunnan ja poikkeuslupatyöryhmän näkemyserot Pispalaan sopivasta tyylistä ja kuka on oikeassa. Mitä on hyväksyttävä nykyarkkitehtuuri, mitä saa rakentaa ja mitä ei?

– Raksalla-juttusarjassa pääsette seuraamaan kotimme suunnittelu- ja rakennusprojektia Tampereen Pispalassa. Kerron teille vaihe vaiheelta jokaisen rakentamisessa eteen tulevan asian yksityiskohtia säästelemättä – niin hyvässä kuin pahassakin – aina suunnittelusta eri vaihtoehtojen läpi toteutukseen.

Kuvassa rakennustyömaa Tahmelassa. Vanha rakennus purettiin, ja tilalle rakennettiin uusi, vanhaa taloa jäljittelevä lautavuorattu asuintalo sekä hulppean moderni kivitalo. Tästä tulee varmasti todella upea, kun saa vielä rappauksen pintaan, ja siten häipyy varmasti paremmin taustaankin.

Nykyarkkitehtuuri Pispalassa?

Keskiviikkona selvisi, että Pispalan poikkeuslupahakemukset käsitellään loppukuun Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa, mikä on viimeinen vaihe poikkeusluvan saamiseksi. Asia etenee tavallisesti siten, että asemakaavapäällikkö tekee ehdotuksen päätöksestä lautakunnalle, joka napautetaan pöytään kokouksessa. Meidän tapauksessamme asemakaavapäällikkö esitteli menneenä keskiviikkona hakemuksemme ensin suullisesti yk-lautakunnan puheenjohtajalle, joka oli tyrmännyt hakemuksemme siltä seisomalta. Hän kertoi, että hakemus tultaisiin hylkäämään Pispalan tyyliin sopimattomana.

Mitä ihmettä? Suunnitelmaa on jumpattu puoli vuotta poikkeuslupatyöryhmän kanssa. Se on hyväksytty maakuntamuseossa ja ELY-keskuksessa. Naapurit on kuultu ja se noudattaa tismalleen saman kyseisen lautakunnan joulukuussa hyväksymää asemakaavaa. Mitä tapahtuu nyt, kun maallikoista koostuva yhdyskuntalautakunta ei hyväksy suunnitelmaa eikä asemakaavapäällikkö aio viedä asiaa lautakuntaan? Sitä minulle ei osannut kertoa edes kaavainsinööri, sillä näin on kuulemma käynyt vain kerran aikaisemmin. Minun käskettiin vain odotella, kun kaupungin arkkitehdit keskustelevat tilanteesta keskenään.

Ongelmana autonsäilytys

Apua, olen ihan yksin asiani kanssa! Epäilen vahvasti, ettei kaupungin virkamiestä kiinnosta meidän pattitilanteemme. Kukaan ei ole siellä pitämässä meidän puoliamme. Päätin soittaa siltä istumalta itse yhdyskuntalautakunnassa istuvalle puheenjohtajalle, kaupunkimme apulaispormestarille. Vastaus kysymykseen, miksi suunnitelma ei sovi Pispalan tyyliin oli se, että autotalliin ajo ei voi tapahtua suoraan kadulta. Silloin loksahti Pitkäsellä leuat. Mutta kun näin juuri meidän käskettiin tehdä! Autosuojat tuli hajauttaa katulinjaan.
(Voit lukea poikkeuslupatyöryhmän vaateista aiemmasta postauksestani)

Lainaus Pispalan hyväksytyn asemakaavan (8256 ja 8257) rakennustapaohjeesta:

Autopaikat tulee hajauttaa tontilla siten, että autosäilytys ei hallitse katunäkymää ja piha-aluetta eikä peitä näkymiä järvimaisemaan. Tontille saa kadun varressa sijoittaa vierekkäin enintään kaksi autopaikkaa, joista toinen saa olla katettu.

Nykyarkkitehtuuri vanhalla asuinalueellaKuva on meidän kadulta. Nämä talot on rakennettu 30-luvulla (psl pienempi punainen lisärakennus). Massiivisia, ja hyvin toisistaan poikkeavia kaupunkitaloja. Hetki sitten oli vielä tuplatallinovet kadulle päin sallittu, ja näitä löytyy naapurustosta useampikin!

Pispalalainen rakennuskulttuuri

Puheenjohtajan mukaan lautakunnassa ollaan kärkkäitä, eikä hän näe ko. poliitikkojen hyväksyvän suunnitelmaa Pispalaan sopivana. Kuitenkin kuultuaan poikkeuslupatyöryhmän mielipiteen, hän aikoi keskustella vielä asemakaavapäällikön kanssa. Kuka siis sanoo viimeisen sanan: Kuntalaisten edustajat vai kaupungin kaavoittajat ja arkkitehdit? Mistä näkemyserot johtuvat? Vastauksia odotellessa kävin kiertämässä Pispalaa ja Tahmelaa kameran kanssa. Kuvasin rakenteilla olevia ja juuri valmistuneita taloja, sekä meidän naapurustoa. Arvatkaas mikä on lopputulos?

Katsellessani ympärille sain todeta, ettei Pispalasta löydy kahta samanlaista taloa. Kun kylää on rakennettu 1900-luvun alusta asti, on aivan selvää että arkkitehtuurin kirjo on valtava. Väitänkin, että juuri se tekee Pispalasta omaleimaisen. Ei ole uutta ja vanhaa aluetta, vaan koko vuosisadan aikana rakentunut Pispala on sekoitus aikamme arkkitehtuurin suuntauksia. Vanhat suojellut rakennukset ovat rinta rinnan uudemman ja nykyisen arkkitehtuurin kanssa.

Nykyarkkitehtuuri vanhalla asuinalueellaKuvassa on tuore rakennusprojekti Tahmelan viertotien päässä. Tämä kohde on saanut luvan mm. lasitettuun parvekekaiteeseen sekä ohutlevytehosteisiin julkisivussa. Komea talo upeilla näkymillä! Hienoa, että hanke on päässyt maaliin!

Miksi rakennuksia suojellaan?

Ennen Pispalan rakennushistoriaan perehtymistä, oli minunkin käsitykseni ”Pispalan tyylistä” ruudutetut ikkunat, leveät vuorilaudat ja pikkukuistit. Kun suunnittelin uuden talomme ulkonäköä, ajattelin, että sen kuuluisi imitoida tontilla olevaa suojeltua rakennusta. Onko oikein, että uudisrakennus on suojellun rakennuksen kopio? Rakennuksia suojellaan, sillä ne kertovat meille historiasta ja aikansa rakennustavasta. Mitä kopioitu uudisrakennus meille kertoisi?

Pispalan uusi vahvistamista vailla oleva asemakaava kieltää vanhojen talojen kopioimisen. Sen sijaan halutaan pitää kiinni Pispalalle tyypillisestä rakennuksen muodosta, mikä on syntynyt rakennusten noustessa pienille ja jyrkille maaplänteille. Pispala on kuuluisa työläiskylä, jossa talot ovat olleet yksinkertaisia sekä edullisia ja helppoja rakentaa. Jos siis puhutaan Pispalaan sopimattomasta tyylistä, niin uusvanhat kartanot olisivat mielestäni juuri sitä.

Pispala on syntynyt ilman asemakaavaa ja tontit on pyritty hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Tämä näkyy rakennusten erilaisuudessa ja tiiviissä rakentamisessa, mikä tekee alueesta rakennushistoriallisesti arvokkaan. Tuolloin
talot rakennettiin asukkailleen ja Pispala ihmisen mittakaavaan.

Nykyarkkitehtuuri vanhalla asuinalueella Näkymä Tahmelan rannasta Pispalan harjulle. Harjulla pilkottaa rakennuksia joka tyyliin ja eri aikakausilta. Se tekeekin miljööstä mielenkiintoisen.

Nykyarkkitehtuuri vanhalla asuinalueella

On selvää, miksi rakennushistoriaa tutkineet ja arkkitehtuurin ammattilaiset torppaavat vanhan rakennuksen kopioimisen ja kannattavat nykyarkkitehtuuria nykypäivän rakentamisessa, mutta mikä saa maallikot ajattelemaan toisin? Kun suljet silmäsi ja mietit Pispalaa, sinulle tulee mieleen se pieni, murretun sävyinen, mansardikattoinen puutalo, jossa ikkunat on jaoteltu puuristikoin ja sisäänkulku on idyllisen kuistin kautta. Siksi ajattelemme, että vain sellainen sopii Pispalaan. Mikäli uudisrakentaminen yrittäisi jäljitellä tuota idylliä, olisi myöhemmin hankalaa tulkita, mikä on oikeasti vanhaa ja mikä on uudempaa rakennustapaa. Mille se näyttäisi vuosikymmenien kuluttua? Onko uusvanha arvokasta perintöä, vai onko arvokkaampaa sen ajan rakennusperintö?

Kun puhutaan alueelle sopivasta täydennysrakentamisesta, tulee jokatapauksessa huomioida ympäristö ja alueen omaleimaisuus. Mistä alueen omaleimaisuus on sitten peräisin? Pispalassa ei ole suuria yksikerroksisia tiilitaloja, sillä jyrkät tontit ovat pienet ja tiili oli liian kallis materiaali Pispalan ensimmäisille asuttajille. Ne muutamat vanhat alkuperäiset talot ovat rikkaus alueellamme, mutta niin ovat myös ne myöhempinä vuosikymmeninä rakennetut, sen ajan rakennushistoriasta kertovat rakennukset.

Nykyarkkitehtuuri vanhalla asuinalueella Tässäkin yksi projekti, jota seuraan lenkkeillessä. Tätä on aloitettu rakentamaan jo vuosia sitten, mutta ilme on hyvin tätä päivää. Näkisinpä, mille näyttää julkisivu rannasta katsottuna!

Rakennushistorian suojeleminen

Pispalan uusi asemakaava on tehty vanhojen rakennusten suojelemiseksi. Kaava estää vanhojen rakennusten purkamisen ja kannustaa pitämään niistä huolta erilaisin kannustimin. Itse kannattaisin jopa sakkoa, jos päästää oman talonsa rapistumaan. Näin on kuitenkin käynyt, ja nyt niille anotaan purkulupia, jotta päästään rakentamaan uutta. Ja tottakai, joskus se on välttämätön paha. Onko tällöin oikein vaatia, että uusi talo olisi vanhan kopio? Ehkä se ainakin saa yrittämään kaikkensa alkuperäisen pelastamiseksi.

Nykyarkkitehtuuri vanhalla asuinalueella Tällä tontilla oli purkukuntoinen rakennus. Tilalle on rakennettu vanhaa tyyliä muistuttava asuintalo. Ehkä Pispalan parhaimmilla paikoilla <3

Nykyarkkitehtuurin synty

Nykyarkkitehtuuriin vaikuttaa ratkaisevasti myös nykyiset rakentamismääräykset. Eristevahvuudet, mahdolliset tuuletusraot, vaatimukset kivijalan korosta, tietotaidon kehittyminen, energiataloudellinen ajattelu jne. ohjavaat arkkitehtuuria ensi kädessä. Esim. suuret ikkunat ovat nykyisin suosittuja, sillä ne ovat mahdollista toteuttaa ja niistä saadaan erittäin tiiviitä. Ne tuovat valoa sisään ja vähentävät keinovalon käyttöä. Myös rakennusten koko on nykyrakentamisessa huomattavasti suurempi kuin esim. sata vuotta sitten. Rakentaminen on suhteellisen edullista tontin hintaan verratuna, kun taas arvo määräytyy asuinneliöiden mukaan.

Nyky-yhteiskunnassa on helppo saada tietoa erilaisista rakentamisen ja arkkitehtuurin vaihtoehdoista. Tekniikan tarjotessa mahdollisuudet toteutukseen, on myös helpompi olla luova. Innovatiivisuus on hyvästä, sillä sen avulla keksimme aina uusia keinoja rakentaa ja hyödyntää uusia materiaaleja ja ehkäpä samalla pelastaa palanen maailmaa 🙂

Nykyarkkitehtuuri vanhalla asuinalueella Tämä talo valmistui viime vuonna Pispalaan Rimminkadulle. Tässä parveke on tuettu vinotuilla, kun taas kilometrin päässä meidän asemakaava-alueella se on kiellettyä. Nykyarkkitehtuurissa törmää enää harvoin ikkunan vuorilautoihin, mikä tekee ilmeestä kevyen modernin.

Jännän äärellä

Ehkä myöhäistä kysyä, kun alueemme asemakaava on jo hyväksytty, mutta mikä sinusta sopii Pispalan tyyliin? Jos Sinulla on mielikuva Pispalasta tai ehkä tunnetkin aluetta, kerro oma näkemyksesi. Iso osa Pispalaa on vielä kaavoittamatta ja näihin kysymyksiin tullaan tarvitsemaan vastauksia. Löytyykö Suomesta muita yhtä hankalia alueita? Tai mikä mielestäsi määrittää uudiskohteen tyylin vanhalla asuinalueella? Mielestäni tästä ei ole tarpeeksi keskusteltu, kun tällaisiin ongelmiin törmätään tuolla päättävien elinten rajapinnassa. En haluaisi kenenkään törmäävän enää vastaavaan pattitilanteeseen ja toivoisin, että tämä teksti saavuttaisi henkilöitä myös tuolla lautakuntien tasolla ja rakennusvalvonnassa, jotta samaa kommunikointia saataisiin myös sinne.

Katsotaan kuinka meidän käy ja mikä on lopulta tämän niskavilloja nostattavan tarinan opetus…

/Memmu

Kaikki Raksalla-sarjan tähän astiset vaiheet löydät täältä!

Katso myös nämä

4 kommenttia sivuun “Vanha ja uusi Pispala – mitä saa rakentaa ja mitä ei?

  1. Nykyaikaiset lautavuoratut talot sopivat Pispalaan oikein hyvin. Vanhoja rakennuksia poistuu käytöstä niiden tultua purkukuntoisiksi ja uudisrakentaminen on luonnollista kehitystä. On täysin järjetöntä nipottaa ja vielä epäjohdonmukaisesti autotalleista tuolla tavoin. Lautakunnan vitkuttelu tällä tavoin on varsin ikävää toimintaa, jos rakennusprojektiin ryhtyneellä on jo tontti ostettuna ja isot rahat kiinni siinä. Ilkeä voisi kysellä vitkuttelijoiden puoluekantaa…

    Pispala on hyvin arvokas paikka rakentaa. Sinne kuuluu rakentaa hienoja moderneja taloja vanhojen asukkaiden kuoleman jälkeen perikuntien myymille tonteille, mikäli niillä sijaitsevat rakennukset ovat päässeet purkukuntoisiksi.

    1. Hei Markku,

      Kiitos kommentistasi! Olen kanssasi aivan samaa mieltä.
      Ajat muuttuu, ja me tarpeinemme siinä mukana – puhumattakaan nykyisistä rakennusmääräyksistä! Pispalan rikkaus on juurikin sen monimuotoisuus, ja mielestäni tätä pitäisi vaalia jatkossakin. Sen sijaan pidän erittäin tärkeänä laadun valvontaa ja ohjausta. Kannustaisin myös miettimään muuttuvia olosuhteita ja kodin taipumista myöhempiinkin elämänvaiheisiin. Ei pidä myöskään unohtaa kodin jälleenmyyntiarvoa, ja sitä että jonain päivänä taloa asuttaa joku toinen. Omistusasunto on kuitenkin pääomaa ja sitä myöten myös ”bisnestä”, millä turvaa omaa talouttaan.

      Memmu <3 Pispala

  2. Minusta nuo uudet talot ovat rumia, eikä sovi varsinkaan Pispalaan. Italialainen arkkitehti kävi Suomessa taannoin, ja ihmetteli, miksi kylmään maahan rakennataan kylmiä valkoisia taloja. Pitäisi olla lämpimiä maavärejä jne. Olen samaa mieltä. Kylmä on kylmää. Miksi muuttaa Pispalaan, jos sen haluaa tuhota? Kyllä lääniä Suomessa riittää.

    1. Hei Susanna,

      Kiitos kommentistasi.
      Pispalan rakennustapa ohjaa valitsemaan rakennuksiin murrettuja ja maanläheisiä sävyjä, ja uskoisin että tuo toteutuukin Pispalassa hyvin myös uudisrakennuksien osalta. Pispalan rinne näyttää todella upealta varsinkin Tahmelan rannasta katsottuna, kun talot ovat värikkäitä, erikokoisia ja -näköisiä. Todella ainutlaatuinen asuinalue!

      Memmu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sammio