Yhteistyössä:

Suomalaiset haaveilevat vaivattomasta asumisesta ja ostavat yhä useammin kodin tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Jatkossa kiinnitetään yhä enemmän huomiota myös asumisen hiilijalanjälkeen, uskoo Kiinteistömaailman kehitysjohtaja Miika Muroma.

Asunnot, joita kutsutaan myynti-ilmoituksissa kauniilla kiertoilmaisulla remontoijan unelma liikkuvat nykyään hitaammin kuin vielä viisitoista tai parikymmentä vuotta sitten. Tänä päivänä kodeilta halutaan vaivattomuutta ja sitä, että kaikki on kerralla kunnossa. Sen tietää Kiinteistömaailman kehitysjohtaja Miika Muroma.

unelmien asuinalue

1990- ja vielä 2000-luvullakin ostettiin usein huonokuntoinen asunto, joka sitten remontointiin, jotta päästiin omistusasumiseen kiinni. Heikompikuntoisen asunnon ostoa mietitään nykyään selvästi pidempään ja punnitaan hyötyjä, eli nostaako remontointi oikeasti asunnon arvoa vastaavasti, kertoo Muroma.

Asuntojen kunnon lisäksi ostajat ovat nykyään aiempaa kiinnostuneempia taloyhtiöiden tilasta. Muroma arvioi, että tietoisuus ja ymmärrys taloyhtiöitä odottavista peruskorjauksista ja remonteista on viime vuosina kasvanut.

Taloyhtiöiden kuntoon on alettu kiinnittää huomiota enemmän kuin vain siihen, että itse koti on kauniisti remontoitu, Muroma sanoo.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kodinvalintaan

Ilmastonmuutos on megatrendi, joka näkyy asumisessakin. Muroma sanoo, että erityisesti nuoret kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota esimerkiksi siihen, millaisia joukkoliikenneyhteyksiä uuden kodin lähellä on tarjolla. Hän uskoo, että tietoisuus asumisen vaikutuksista ilmastonmuutokseen tulee jatkossa lisääntymään.

Itse haluaisin nähdä, että ilmastonmuutos näkyisi jatkossa yhä enemmän myös asumisen hiilijalanjäljen mittaamisessa. Eli tuotaisiin esille sitä, miten koti on rakennettu, ja miten hiilijalanjälki kodin elinkaaren aikana kehittyy.

Elinkaariajattelu näkyy asumisessa toisellakin tavalla. Muroman mukaan erityisesti nuoret perheet ostavat nykyään tulevaisuuden varaa asumiseen. Elämän isot asiat, kuten työt, harrastukset ja koulut halutaan saada yhdistymään asumisessa ja arjessa ihanteellisesti jo hyvissä ajoin.

Jos ennen ostettiin ensin yksiö, sitten kaksio, sitten kolmio ja seuraavaksi rivitaloasunto niin nykyään nuoret perheet saattavat ostaa isomman asunnon suoraan. Huomioidaan siis perheen kasvu ja elämäntilanne pidemmälle jo hyvissä ajoin ja katsotaan kolmio sopivalta alueelta sekä sieltä valmiiksi päiväkodit ja koulut.

Kaupungistumisesta seuraa myös eriytymistä

Ilmastonmuutoksen ohella kaupungistuminen on iso ja asumista voimakkaasti muokkaava trendi. Valtakunnallisesti se merkitsee kaupunkien kasvua, kaupunkien sisällä taas muun muassa asuinalueiden eriytymistä – eri kaupunginosilla on nimittäin paitsi erilainen rakennuskanta, myös erilainen henki.

Asuinalueiden eriytyminen on todellisuutta ja tietyt asuinalueet vetävät enemmän asukkaita kuin toiset. Kallioon haluavat tietynlaiset ihmiset, Espoossa houkuttavat ehkä toisenlaiset asiat. Uskon itse, että kaikilla asuinalueilla asuu onnellisia ihmisiä, Muroma sanoo.

Asumiseen liittyvät muutokset muokkaavat myös kiinteistönvälitystä. Esimerkiksi sähköinen asuntokauppa on tehnyt asunnon myynnistä ja ostamisesta selvästi aiempaa helpompaa. Melkein kaiken asuntokauppaan liittyvän voi jatkossa tehdä omalta kotisohvalta. Se haastaa kiinteistönvälittäjiä.

Meillä tämä näkyy niin, että asiakkaiden tarpeiden syvempi ymmärrys on lisääntynyt. Emme enää esimerkiksi vain myy ”kaksiota Kalliossa”, vaan otamme tarkemmin huomioon asiakkaan toiveet ja tarpeet. Tämä vaati enemmän vuorovaikutusta. Välittäjä, joka tulee menestymään jatkossakin, on aidosti kiinnostunut asiakkaastaan ja tuottaa hänelle lisäarvoa kuuntelemalla ja keskustelemalla.

Lue myös:

Rahoittajaa kiinnostaa erityisesti sijainti – asuntokauppa keskittyy kaupunkeihin

Alma Median kesällä 2019 teettämässä tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten unelmien kodin arvostuksia. Tutkimuksessa arvostuksia mitattiin esimerkiksi sijaintiin, asunnon arvoon, toiminnallisuuteen, tilavuuteen, ulkoasuun ja ekologisuuteen liittyen. Erilaisia unelmoijaprofiileja tunnistettiin kuusi. Tutkimuksen toteutti Alma Median toimeksiannosta Designtutkimus Helsinki.

Teksti: Hanna Reinikainen

Katso myös nämä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sammio