Data-analyytikko Etuovi.com / Vuokraovi.com
Asuntojen lämmitys muodostaa suurimman osan asumisen energiankulutuksesta. Asumisen energiankulutuksesta vajaa 68 prosenttia kohdistui asuinrakennusten tilojen lämmitykseen, 15 prosenttia käyttöveden lämmitykseen ja 5 prosenttia saunojen lämmitykseen. Sähkölaitteiden, ruoan valmistuksen ja valaistuksen osuus oli 13 prosenttia.
Sähkö ja kaukolämpö muodostavat suurimman osan suomalaisten asumisen energiankulutuksesta
Kolmannes asumisen energiankulutuksesta oli sähköä vuonna 2018. Vajaa kolmannes kulutuksesta oli kaukolämpöä ja reilu viidennes oli puuta. Noin kymmenesosa oli lämpöpumppuenergiaa ja loput muuta, kuten kevyttä polttoöljyä.
Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa lämmitettävän pinta-alan ja rakennuskannan energiatehokkuuden lisäksi ulkoilman lämpötila. Voit siis itse vaikuttaa vaikkapa asunnon eristyksen suhteen asumisen energiankulutukseen – esimerkiksi ikkunaremontin jälkeen rakennuksen energiatehokkuus voi olla huomattavasti aiempaa parempi. Uudemmissa asunnoissa on keskimäärin pienemmät lämmityskustannukset neliötä kohti.
Myös pienemmässä asunnossa asuminen pienentää kotisi lämmitykseen käytettävää energiaa. Millaista on asua vaikkapa 15,5 neliömetrin yksiössä?
Lämpöpumput ovat yhä suositumpia
Lämpöpumppujen käyttö lämmitykseen on kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta. Tämä näkyy sekä lämpöpumppuenergian että lämpöpumppujen sähkönkäytön kasvuna.
Lämpöpumppuenergia tarkoittaa lämpöpumpuilla ympäristöstä (maasta, ilmasta tai vedestä) talteen otettua energiaa, jota käytetään tilojen lämmitykseen. Lämpöpumppujen sähkön käyttö on sisällytetty sähkönkulutukseen.
Lue lisää lämpöpumpuista:
Ilmalämpöpumppu tuli taloon – lämpöä ja viilennystä energiatehokkaasti
Näin vaihdettiin maalämpö omakotitalon lämmitysmuodoksi
Asumisen energiankulutus -tilasto perustuu tilojen, käyttöveden ja saunojen lämmitysenergian kulutuksen osalta Tilastokeskuksen laskentamalliin, jossa on hyödynnetty useita eri tietolähteitä. Osa tiedoista on jouduttu arvioimaan, kun tietolähteinä käytettyjen kyselytutkimusten tutkimusväli on pitkä.
Etuovi.comin haussa on mukana myös lämmitysmuodon valinta
Kun olet etsimässä uutta kotia, onko lämmitysmuodolla väliä? Etuovi.comin laajennettu haku mahdollistaa asuntojen etsimisen lämmitysmuodon mukaan ja tällä hetkellä valintoina on kaukolämpö, öljylämmitys, sähkölämmitys, puu ja maalämpö. Avainsanan avulla voit hakea vaikkapa takkaa tai ilmalämpöpumppua.
Lue lisää myös taloyhtiön taloudesta ja suurimmista menoista ja tuloista.
-Niina
Kiinnostaako asuntojen hintakehitys?
Tilaa sähköpostiisi asuntomarkkinakatsaus alueeltasi.Katso myös nämä
Yhteistyössä TKU-Rakennus ja SL Yhtiöt Oy
Yhteistyössä Urakkamaailma.fi
Yhteistyössä Muuttomaailma.fi
Sähkökojeet asunnon sisällä ovat lämmityslaitteita. Lieden ja uunin, kylmäkalusteiden, imurien, elektroniikan jne. nimellisteho muuttuu käytännössä lämmöksi ja siirtyy huoneilmaan viivettä tai pienellä viiveellä. Myös saunan lämmitysenergiasta osa lämmittää asuntoa, LTO-laitteella varustetussa huoneistossa enemmän. Lämpimästä käyttövedestäkin osa lämmittää suoraan asuntoa ja vain osa menee viemärin kautta hukkaan. Lämpöhäviöiden ja sähkökojeiden lämmöntuoton (+ LTO ja ihmiset) erotus on sitten katettava varsinaisella lämmityksellä, jonka lähteenä voi olla sähkökattila tai -patteri, lämpöpumppu, kaukolämpö tms. Ilmanvaihdostakin vain osa sen käyttämästä sähköenergiasta vaikuttaa muuten kuin lämmittämällä, joten ei ole kovinkaan väärin todeta, että lähes kaikki asumisen sähkönkulutus on asuntoja lämmittävää.
Kyllä, mutta termostaatit ”ottavat tämän huomioon” eli laskelma on todellinen.
Lämmityksessä voi säästää niinkin, että heittää pellolle puolison, joka palelee +25 sisälämpötilassa paksussa kylpytakissaan ja kuuma sokerikaakaomuki kädessään.
Lämmityslaitemainoksissa ylipäätään luodaan sellaista kuvaa, että kun lämmität kotiasi tarpeettomasti, sinne muuttaa nuoria kauniita naisia, jotka palelevat alati. Niin silmiinpistävää on se kuumien juomien särpiminen.
Ja miksi touhotetaan koko ajan miten nautit lämmöstä, kun olet ostanut lämpörakkineemme? Sopiva sisälämpötila on 20-21 astetta. Nyt jos ostetaan uusi lämmitin vanhan tilalle ja hilataan lämpötilaa ylöspäin, niin ei se aiheuta mitään nautintoa, vaan tukalan ja vetämättömän olon.
Ei lämpö ole nauttimista varten, kuin korkeintaan saunassa. Sopiva lämpö on sopiva lämpö. EI sen kuulu tuntua miltään.
Tämä pitää paikkansa, paitsi kesäisin lämmityskauden ulkopuolella, jolloin tarvitaan jopa viilennystä.
Aika ovelaa puhua sähkönkulutuksesta eikä kustannuksista joista verot ja siirtomaksut taitaa tehdä yli puolet, kiinnitin huomiota myös hiilen osuuteen, on paikkakuntia jossa kaukolämpö tuotetaan hiilellä mutta juttu on aina kertojansa näköinen.
Wow, ”Asumisen energiankulutus energialähteittäin”, toi kaukolämpö ja sähkö tulee vissiin putkesta ja töpselistä. Tuolla viidellä prosentilla öljyllä lämpiävistä taloista on varmaan osuutta paljonkin galagsimme räjähtämiseen. Hiilikin on nollassa prossassa. Meidän pitää tulevaisuudessa selkeästi käyttää energialähteenä sähköä ja kaukolämpöä, jos sähkö tuntuu loppuvan niin sitähän voi tuottaa lisää tuolla kaukolämmöllä.
Siirtomaksut voivat yllättää kun oikein laskuerittelyä käy lukemaan ja juuri niin, suhteessa sähköön.
Vesilaskua voi myöskin katsoa,paljonko maksaa vesi ja mitä muita kuluja siihen
on lisätty.
Sitten voi katsoa vuoden liikevoitot kulujen jälkeen ja kukapa ne saa😊
Siirtomaksut voivat yllättää kun oikein laskuerittelyä käy lukemaan ja juuri niin, suhteessa sähköön.
Vesilaskua voi myöskin katsoa,paljonko maksaa vesi ja mitä muita kuluja siihen
on lisätty.
Sitten voi katsoa vuoden liikevoitot kulujen jälkeen ja kukapa ne saa😊
Niin ja paljonko lämmityksestä menee harakoille ilmanvaihdon kautta, jonka mitoitusnormit Suomessa vaativat ylisuuria ilmamääriä….
Olen tyytyväinen +19 asteen sisälämpötilaan.
Kotona sisällä ei tarvitse olla lyhythihaisessa T-paidassa, ei ainakaan talvikuukausina.
Tuohon +19 asteen sisälämpöön tottuu hyvin nopeasti, kyläpaikoissa tosin tuntuu liian lämpimältä.
Rakennuksemme on yli 100v. Sammal- ja purueristeinen ns. rossipohjatalo jossa hirsiä alapohjan ristikoissa ja pari hirsivarvia kivijalassa, ei siis hirsitalo.
Asuinpinta-alaa >140 neliömetriä lisäksi pihalla saunarakennus jossa pienehkö tupa n. 25-30 nelimetriä.
Kaikki rakennukset lämpenevät suorasähköllä ja puulla eli yksi kakluuni olohuoneessa on käytössä talvisin.
Ulkorakennus siis saunan peruslämpö on 14 asteen paikkeilla.
Hevostalli lämpenee hevosilla ja 400W siirrettävällä öljytäytepatterilla.
Pari mottia kakluunin lämmityspuuta, pääasiassa koivua.
Siinä kaikki ostettava energia mitä tämänkokoinen talo tarvitsee lämpöön ja taloustarpeeseen.
Vuoden sähkönkulutus on jo vuosia ollut 17000-18000kW/vuodessa, se on määrä jonka Energiayhtiö laskuttaa sähköstä ja ilmoittaa sen olevan keskivertokulutus saman kokoisille taloille.
Sähkösiirto on selvää sikailua, eikä sikailut kuulu ylläolevin hintoihin.
Miksi pitäisi olla 20-21 astetta sisälämpöä?
Miksi ei rakenneta samoin kuin 100v. sitten?
Miksi uuteen omakotitaloon pitää ehdottomasti asentaa keskusilmastointi, eikö painovoimainen riitä jos ei niin missä on vika?
Talon pitää kestää normaalia asuttamista kauemmin kuin nämä nykyiset kestävät!