Pieni talo Pirkanmaalla – alakerta

Vanhoissa taloissa ja esineissä on sitä jotain, jotain turvallista, kotoista ja nostalgista.  Asun puolisoni ja kolmen kissamme kanssa nykymittakaavassa varsin pienessä, 80-neliöisessä, viehättävässä talossa. Kotinamme toimii sympaattinen vanhus, suoraa seinää tai kulmaa ei talosta löydy, ja kaikkialla näkyy ajan ja elämän jättämiä jälkiä. Kotimme sisustuksessa olemme pyrkineet kunnioittamaan talon henkeä, ja sisustuselementeistä löytyy niin vanhoja, uusia kuin itse tehtyjä ratkaisuja sulassa sovussa. Talo on rakennettu 1920-luvulla, me olemme asuneet tässä nyt reilut kaksi vuotta – enkä vaihtaisi tätä mihinkään 🙂

Eteisen sisustuksessa pyrimme välillä fanaattisestikin siihen, että kotiin on aina kiva tulla. Kenkäröykkiöt pidetään tiiviisti katseilta piilossa ja naulakot eivät saa pursuilla vaatteita. Myönnettäköön, että lapsettomassa talossa tämä onnistuu varmasti keskivertoa helpommin, vaikka ei meillekään eteiskaaos ole lainkaan tavatonta. Huiveja sen sijaan ei koskaan voi olla liikaa ja kauniissa soikossaan saavat olla esilläkin.

Eteisestä, kuten muualtakin talosta, löytyy runsaasti vanhoja tavaroita, jotka ovat pääasiassa löytyneet sukulaisten vinteiltä ja kirpputoreilta. Eteisen ikkunoiden alla seisova vanha saavi toimii yleensä perheen kissojen päivystyspaikkana.

Kasvit nauttivat auringonvalosta yläkertaan johtavilla portailla. Eteinen on ikkunoidensa ansiosta yksi talon valoisimmista huoneista.

Keittiössä tehtiin muuton yhteydessä eniten töitä, sillä käytännössä kaikki kalusteet uusittiin. Keittiökaapistossa päädyimme Ikean mallistoon Ståt-ovilla sekä hintansa että ulkonäkönsä takia. Malli sopii mielestämme oivasti ympäristöönsä ja erityiskiitos täytyy antaa siitä, miten näppärää kaapistojen kokoaminen oli oivallisten ripustuskiskojen ansiosta. Keittiön lattia on muista alakerran huoneista poiketen laminaattia, mutta keittiössä se onkin varsin käytännöllinen.

Avohyllyjen laittamisesta keskusteltiin pitkään. Hyllylle on kiva laittaa kauniita esineitä, mutta käytännössä sinne kertyy helposti myös kaikenlaista muuta tavaraa, ja hyllyllä olevat tavarat luonnollisesti pölyttyvät helpommin kuin kaapissa.  Meistä avohyllyt  tuovat kuitenkin persoonallisuutta ja eloa keittiömme. Tällä hetkellä hyllyjen isoin elementti on vanha pullokori, joka on saanut uuden funktion kynttilätelineenä.  Keittiössä oli vanhastaan valkoinen jääkaappi-pakastin, mutta mielestämme se ei sopinut tilaan, joten päädyimme vaihtamaan sen herkulliseen, mintunväriseen kaunottareen. Ruokapöytä on Rowicon Inez-pöytä ja tuolit ovat kissa-asukkienkin arvostamat rottinkituolit Riviéra Maisonin valikoimasta.

Puuhella on täysin toimiva ja käytämmekin sitä satunnaisesti. Sähkökatkosten aikaan se on pelastanut useammankin aterian. Talon kissojen ruokailupaikka sijaitsee hellan vieressä.

Vanhoihin ikkunapokiin on kiinnitetty verkon avulla muistoja ja muistettavia asioita. Pokien alla olevassa korissa on tarjolla villasukkia niin omille kuin vieraidenkin jaloille. Villasukat ovat aina tarpeen vanhassa talossa, sillä lattiat ovat varsin viileät jopa kesällä.

Lihapullareseptin voi luntata tarvittaessa keittiön seinältä. Juliste on ostettu käsityömessuilta ja kehyksen reunukset on tehty itse koristepaperin avulla.

Olohuoneen nurkasta löytyy yksi talon suosikkipaikoistani. Vanhat hirsiseinät, keinutuoli ja harmoninen ympäristö luovat täydellisen lukunurkkauksen, jonka kruunaa omasta puutarhasta poimitut liljat. Talon edellinen asukas oli paljastanut vanhat, komeat hirret esiin, tilkinnyt hirsien raot ja maalannut seinät valkoisiksi, joten meidän ei niiden osalta tarvinnut kuin ihastella.

Talossa ei ennestään ollut takaovea, joten päädyimme puhkaisemaan seinän olohuoneesta. Vaikka vanhan hirsiseinän rikkominen tuntuikin hiukan julmalta, tuo uusi oviaukko olohuoneeseen lisää valoa. Ovi tarjoaa myös etuovea luonnollisemman reitin puutarhaan, joka sijaitsee talon takana. Halltexin Venla-tuplaovi ikkunoilla toistaa kivasti ikkunoiden muotokieltä ja istuu mielestämme kokonaisuuteen hyvin.

Talossa on suorasähkölämmitys, joten pyrimme pärjäämään mahdollisimman pitkälle puulämmityksellä. Olohuoneen pönttöuuni on ahkerassa käytössä varsinkin kylminä vuodenaikoina. Uunin viereen on viritetty kissoja varten oma pieni pesä, jossa kelpaa lämmitellä. Vanha puulaatikko roikkuu ketjujen varassa katosta ja tekotalja toimii pehmusteena. Pesä on yleensä varsin ahkerassa käytössä, mutta kuvaushetkellä malli päätti todistaa toisin 🙂

Olohuoneen pöytä on tehty vanhoista kuormalavoista, joiden alle on kiinnitetty pyörät helpottamaan pöydän liikuttamiseta. Pöydän päällä oleva iso tarjotin löytyi eräällä kesälomaretkellä porvoolaisesta sisustusliikkeestä. Sohva on tarkoituksella varsin neutraalin värinen. Sohvatyynyjä ja tyynynpäällisiä vaihdamme muutaman kerran vuodessa tuomaan uutta ilmettä olohuoneeseen.

Takaoven vierustoilla olevat kynttilälyhdyt löytyivät puolestaan tukholmalaisesta sisustusliikkeestä ja olen itse niihin tavattoman ihastunut. Lämmityksen lisäksi nautimme elävästä tulesta todella usein myös kynttilöiden ja lyhtyjen avulla.

Käy kurkkaamassa myös talon yläkertaan.

/Piitu