Yhteistyössä:

Suomalaiset kaipaavat helpotusta arkeen ja turvallisuutta kotiin. Molempia saa lisäämällä kotien älykkyyttä.

Asuntojen koko on ydinkysymys monelle, sillä harvalla on varaa hulppeisiin lukaaleihin. Esimerkiksi Helsingissä keskipinta-alat ovat pienentyneet kerrostalojen perheasunnoissa: neliöitä on jopa kymmenen vähemmän kuin muutama vuosi sitten. Neliöiden huvetessa hyvin suunnitellun pohjaratkaisun merkitys on kasvanut. Telia Finlandin kehityspäällikkö Kimmo Ahvenlampi kertoo, että samalla on kasvanut myös digitaalisten palvelujen tarve.

Digipalvelut ovat yksi keino helpottaa tilan käyttöä, hän sanoo.

älykäs koti

Teleoperaattorit seuraavat tiiviisti asumisen megatrendejä: yhteisöllisyyden ja jakamistalouden lisääntymistä, vuokra-asumisen suosion kasvua sekä alustataloutta, joka tarjoaa uusia sähköisiä mahdollisuuksia arjen pyörittämiseen. Perheen arki on se, missä myös Telia haluaa olla aktiivisesti mukana.

Esimerkiksi lähitulevaisuudessa lisääntyvä suoratoistopelaaminen perustuu tietoliikenneyhteyteen, ja siksi monelle on henkilökohtaisesti iso merkitys sillä, millainen laajakaistayhteys asunnossa on.

Vanhakin asunto taipuu älykodiksi

Kodissa hyödynnettävien älytoimintojen lista on pitkä. Siitä huolimatta älyä käytetään Kimmo Ahvenlammen mukaan hämmästyttävän vähän, myös uudiskohteissa.

Moni ajattelee, että älyratkaisuja voi rakentaa vain uusiin asuntoihin, mutta se ei pidä paikkansa. Niitä voi ottaa käyttöön myös vanhoissa asunnoissa. Kannattaa alkaa tehdä muutoksia vähitellen ja sitten rakentaa isompaa kokonaisuutta. Ja jos muuttaa, koko paketin voi ottaa mukaansa seuraavaan asuntoon, Ahvenlampi kertoo.

Esimerkiksi lämmitykseen liittyy paljon säästöpotentiaalia. Omakotitaloissa lämpötilaa voidaan helposti säätää asukkaiden tarpeiden mukaan. Kerrostalossa tilanne onkin kinkkisempi, sillä koko kiinteistön pitäisi olla Ahvenlammen mukaan lämpötilan optimoinnin piirissä.

Sääolosuhteita voitaisiin ennustaa ja sisälämpötila mitoittaa vallitsevan sään mukaisesti. Yöllä lämpötilaa voitaisiin pudottaa pari astetta ja nostaa sitten aamua kohti. Sama pätee työ- ja koulupäivän aikana, jos asunto on tyhjillään.

Palveluja tyhjään kotiin

Digitaalisuus hiipii suomalaisten koteihin vääjäämättä. Ahvenlammen oma koti pursuaa jo älyratkaisuja puheohjauksesta liikesensoreihin. Niiden käyttäminen on vaatinut totuttelua, mutta nyt kehityspäällikkö käynnistää jo luontevasti lempisarjansa televisiosta puheen avulla – toistaiseksi vielä englanniksi – ja jättää valokatkaisimet rauhaan, koska liiketunnistimet kytkevät valon päälle juuri siellä, missä sitä kaivataan.

Kodin älykkyyttä voi kohentaa ensi alkuun juuri valaistuksella, Ahvenlampi vinkkaa. Kauppojen valikoimista löytyy lukuisia vaihtoehtoja kaikenkokoisille kukkaroille. Älykkäät valot ottavat huomioon vuorokauden rytmin. Aamiaistaan voi syödä lämpimän keltaisessa valossa, päivällä kokkailla kirkkaassa valossa ja illalla lukea kirjaa ilman valvottavaa sinistä valoa.

Älylukot kiinnostavat

Suuri mullistus uinuu Ahvenlammen mukaan ulko-oven lukossa. Kun lukkoon liitetään äly, kotiin voidaan tuoda tuotteita ja palveluita ilman, että asukas on paikalla.

Siivooja tai pakettia tai ruokaa vievä lähetti voisivat mennä asukkaan kotiin kertakäyttöavaimella, joka toimii tiettynä kellonaikana. Logistiikkayhtiökin voisi suunnitella eri tavalla reittejään, jos koteihin olisi vapaa pääsy, Ahvenlampi visioi.

Älylukot ja turvallisuus kiinnostavat myös kuluttajia: Telia selvitti Kouvolan asuntomessujen kävijöiden kiinnostusta älylaitteisiin ja -tuotteisiin, ja älylukot ja turvallisuus kiinnostivat vastaajia. Ne kiinnostavat operaattoriakin. Yhtiö on tutkinut paljon kotien fyysistä ja digitaalista turvallisuutta, muun muassa sitä, miten koteja suojataan murtoja vastaan ja miten verkkoon kytketyt älylaitteet, kuten esimerkiksi pesukoneet ja jääkaappi, suojataan tietoturvauhkilta.

Ahvenlampi huomauttaa, että älytoiminnoista koituu kauaskantoista hyötyä. Kun kodinlaitteet ja erilaiset sensorit yhdistetään verkkoon, asukkaalle kertyy dataa muun muassa kosteudesta, ilmanpaineesta, lämmöstä ja sattuneista vahingoista. Datan voi koota raportiksi.

Autoista kerätään dataa jo nyt, ja sama ajattelu voisi yleistyä kodeissa. Asuntomarkkinoille raportit toisivat vipinää. Asunnon historiasta kertova raportti olisi eittämättä aikamoinen myyntivaltti verrattuna asuntoon, josta vastaavaa tietoa ei olisi saatavilla, Ahvenlampi sanoo.

Lue myös:

DIY, luonnollisuus, vastuullisuus – kaupan ala seuraa tiiviisti asumisen trendejä

Kodin valinta on järjen ja tunteen yhdistelmä

Unelmien asuinalueella arki on sujuvaa ja vaivatonta

Rahoittajaa kiinnostaa erityisesti sijainti – asuntokauppa keskittyy kaupunkeihin

Alma Median kesällä 2019 teettämässä tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten unelmien kodin arvostuksia. Tutkimuksessa arvostuksia mitattiin esimerkiksi sijaintiin, asunnon arvoon, toiminnallisuuteen, tilavuuteen, ulkoasuun ja ekologisuuteen liittyen. Erilaisia unelmoijaprofiileja tunnistettiin kuusi. Tutkimuksen toteutti Alma Median toimeksiannosta Designtutkimus Helsinki.

Teksti: Helen Partti

Katso myös nämä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sammio